Matkan jälkeen on jo vietetty 1,5 kk Suomessa, sairastettu flunssat ja suojauduttu toppahousuin ja villasukin tulevaan talveen.
Näiden muutaman vuoden takaisten Pariisin joulukuvien myötä kaikille lukijoille

HYVÄÄ JOULUA JA ONNEA
JA MENESTYSTÄ TULEVALLE VUODELLE 2015!!

Väriä ja vaarallisia jyrkänteitä Normandiassa

Teimme päivän bussiretken Normandiaan, kolmen tunnin ajomatkan päässä olevaan Etretatin rannikkokylään.
Kun juro bussilastillinen pariisilaisia (+ me :) pöllähti keskelle kyläjuhlia, siinä olivat suut ja silmät tällä kertaa sekaisin aidosta tunnelmasta.

Ruokalista oli simppeli: kalaa, perunaa ja paikallisia juomia. Tämä ystävällinen mies maistatti meillä kir-juomaa ja kertoi hataralla enkullaan ihastuneensa kovasti Suomeen ja käyvänsä usein siellä, koska tytär asuu Oulussa.

Pikkuisen Etretatin kylän läpi kävelee hetkessä. Yhden isomman kadun varrella sijatsee lähes kaikki kaupat. Historian vuosina 1944-1945 kylän merkitys oli kuitenkin suuri.

Mestarivaras Arséne Lupin- museo ja puutarha

Paikallinen ostoskeskus, joka on rakennettu osittain vanhojen purkutalojen maateriaaleista, oli hiljainen vielä aamusella...(yllä).
Kaduilla ja kujilla tuli vastaan pajon vanhaa... sekä siideriä, suolaa, sardiinia...

...ja sinistä taidetta!

Paitsi Le Havressa, Claude Monet maalasi myös täällä Etretatissa vuosien 1883-1886 välillä. Hän etsi täältä valoa ja väriä....ja sitähän mekin!

Suuri ja sininen ovat myös meri sekä kylää reunustavat jykevät kalliomuodostelmat, jotka nousevat pystysuoraan merenpinnasta. Kiipeäminen tosin tapahtui loivemmin, mutta oli silti huima kokemus silmille ja reisilihaksille!

Menköön tän jälkeen polvi vaihtoon, kyllä kannatti!!

Matkan varrella ajoimme yli Euroopan suurimman riippusillan Pont de Tancarvillen vihreän marraskuisissa maisemissa.

Nenät ja silmät ihan miten sattuu - Picasso- museossa!

Neljä vuotta odotin pääsyä Pariisin Picasso-museoon. Joka reissulla ilmoitettiin remontissa olleen rakennuksen avautuvan aina seuraavana syksynä tai keväänä. Nyt se lopulta aukesi juuri vähän ennen Suomeen paluuta. Ekalla yrityksellä luovutimme pitkiin jonoihin, mutta toisella kertaa sisään ihan säkällä. Vihdoinkin!

Minä käsitän tämän neron taiteilijan jonkinlaisena Picasso-nimisenä projektina, joka alkoi hänen nuoruudessaan, jatkui myöhemmin sopivien ihmisten saattelemana, alkoi vyöryä tietyn pisteen jälkeen lumipallon tavoin ja jatkuu edelleen. Nerous ja intohimo taiteisiin ja maailman muuttamiseen ajoivat vaistomaisesti tekemään tiettyjä häikäilemättömiä, mutta määrätietoisia valintoja.

Monipuolinen mies teki paljon muutakin kun hassuja maalauksia, joiden edessä joskus meinaa ymmärtää mistä on kyse, kunnes tajuaa ettei ymmärräkään. Tämä juuri oli Picasson tarkoitus, ottaa kantaa, haastaa ja paskat välittää ymmärtääkö kukaan hänen taiteestaan.
Hän työsti lukuisia veistoksia ja keramiikkaa, valmisti oopperalavastuksia ja testasi loputtomasti erilaisia materiaaleja - siis naisten liehittelyn ja härkätaisteluiden ohella. Silti lopultakin kaikki se mitä hän ohessa teki, palveli tärkeintä päämäärää, jonka vuoksi hänestä tuli kuuluisuus - eli maalaamista.

Hôtel de Sale, aikoinaan suolaveron kerääjän asuntonakin toiminut "suolapalatsi" muutettiin museoksi Picasson kuoleman jälkeen, kun jälkeläiset maksoivat perintoveronsa valtiolle tauluina ja veistoksina.

Suuri alaston punaisessa nojatuolissa- teos kuvaa naisen muodonmuutosta, kun raivo ja epätoivo muuttavat hänet hirviöksi.

Picasson nuoruuden ystävän ja asuintoveri Casagemas ampui itsensä naishuolien vuoksi heidän yhteisessä Pariisin asunnossaan 1901. Suru kesti vuosia ja aloitti Picasson tuotannossa pitkän ns.sinisen kauden, jonka tuotokset ovat tummia sävyltään.

Museon viisi vuotta kestänyt remontti maksoi 52 miljoonaa euroa, työllisti aika läjän ihmisiä ja kohautti avajaisillaan koko maailmaa. Picasso-projekti siis jatkaa vyörymistään.
Silti suuruudenhulluudessaan tämä pienikokoinen espanjalaismies oli lähemmin tarkasteltuna vain ihminen, joka kanavoi intohimoisesti lukuisat pelkonsa, traumansa ja vastoinkäymisensä taiteisiin - ja menestyi.

Olen juossut aiemminkin tämän miehen perässä 2007 Barcelonassa, jossa luin myös ensimmäisen elämäkertansa. Myöhemmin Helsingin Ateneumin näyttelyssä, josta kirjoitin2010 täällä.

Musée National Picasso- Paris

Auki ti-pe 11.30-18.00, la-su (sekä lomien aikana) 9.30 - 18
Myöhäinen aukioloaika kuukauden kolmas perjantai klo 21 asti.
Liput 11 euroa ja joka kuukauden 1. sunnuntai ilmainen sisäänpääsy.
Suositellaan ostamaan lippu etukäteen netistä.