Ranskattaren laihdutuskuuri: aloitus

Kun kerran tule edellisessä postauksessa luvattua aloittaa elämäntapamuutos niin miksei tekisi sitä samantien. Mireille Guilianon kirjoihin perustuva muutos tähtää oman itsensä kuuntelemiseen. Siihen ei kuulu päivittäinen tai viikottainen vaakalla hyppääminen, eikä itsensä liikunnalla rääkkääminen henkihieveriin. Toki kuntosalilla saa käydä (minä käyn jatkossakin), jos se tuntuu omalta jutulta, mutta kovin ranskattaren tapaista se ei ole (voih). Omaa kroppaansa täytyy kuunnella ja painon vähenemisen huomaa kyllä parantuneessa olotilassa. Alkuun pääsemiseen tarvitaan kuitenkin pieni trimmausvaihe, koska kysymys on muutoksesta. Kolmen kuukauden aikana tulee kiinnittää huomiota muutamiin tärkeisiin asioihin, kuten lisätä veden juontia ja syödä säännöllisesti. Kuulostaa helpolta eikö? Lisäksi tulee opetella syömään kunnon aamiainen (tulee olemaan mulle vaikeaa). Muitakin sääntöjä on, mutta niistä tuonnempana. Paras asia lienee se, että lempiherkkujaan saa edelleen (tän kolmen kuukaudenkin aikana) syödä viikonloppuisin. Ei nyt tietenkään mitään älytöntä ahtamista mutta kohtuudella. Ja jos oikein tiukkaa tekee niin pikkusen myös viikolla. Oikeaan ohjeeseen kuuluu listata kolmen viikon aikana kaikki mitä suuhunsa pistää ja tunnistaa ns.omat häirikköruokansa tai -juomansa, joita tulee nautiskeltua liikaa. Minä oikaisen heti tässä. Oon sen verran harrastanut laihdutuskuureja ja ravintoterapeutteja ja elämäntapojen kartoitusta, että tunnistan jo omat häirikköni: yksi on kebab, jota tulee syötyä joskus useampanakin päivänä viikossa. Toinen on salmiakki ja kolmas lonkerot ja viinit. Kaloripommeja kaikki ja on niitä muitakin. Teen siis oman listani asioista, joita tiedän "nautiskelevani" liikaa.

Toinen iso asia omalla kohdallani on ruokailutottumukset, jotka itelläni ovat päin peetä. Aamulla kaksi isoa kuppia kahvia, aamiainen joskus 11-12 maissa, sitten mennäänkin pitkälle iltapäivään kunnes tulee hirvee nälkä. Hätätilassa nappaan välipalaksi kaapista pari leipää, paljon leikkelettä ja juustoa päälle ja mikroon. Ilta menee sitten mutustellessa kaikenlaista. Mökillä ollessa tulee paremmin tehtyä kunnon kotiruokaa, kun on toinenkin syömässä, mutta itekseen ollessa ei oo niin nuukaa... Vaikka siis trimmausvaiheen aikana herkutella saa viikonloppuisin niin yksi poikkeus on: Ensimmäinen viikonloppu. Tällöin kroppa valmistellaan tulevaan pitämällä ns. taikapurjoviikonlopun. Tarkoittaa: lauantaina ja sunnuntaina syödään purjokeittoa, joka on ravitsevaa, vähäkalorista ja poistaa ylimääräistä nestettä. Tämä kuulostaa kaalisoppadieetiltä, mutta kestää vain sunnuntai iltapäivään, jolloin voi syödä taas normaalisti vähän aloitellen. Tämä niinkun kolmen kuukauden trimmauskin on pieni aika, jos siitä on hyötyä loppuelämäksi. Uskon että on. Tämä dieetti tuntuu lähinnä omaa ajattelutapaani olevalta. Kaikkine luonnonjogurtteineen, kausiruokineen, uusine makuineen ja herkkuineen, joista kerron muutoksen edetessä lisää. Tää lähtee nyt etsimään kaupasta kotimaista purjoa ja keittelee sitten sopat valmiiksi. Haastavaa tulee olemaan siinä vaiheessa, kun isäntä grillaa lauantai-illan pihvinsä ja minä saan vain nuuhkia ilmaa. Mutta koetan pysyä urheana! Ja jos ei musta viikonlopun jälkeen kuulu mitään niin sitten oon kuollut nälkään.