Tarkoitus kesän aikana kiertää hyviä ruoka- ja kulttuuripaikkoja ja raportoida niistä tänne kenties vinkiksi muille kesäteillä liikkujille.
Kulinaristikaverini houkutteli minut tällä kertaa toukokuiselle lauantailounaalle. Paikan kriteerinä oli sijainti jossain Jyväskylän ulkopuolella. Herkulliselta vaikuttavan ruokalistansa ansiosta kohteeksi valikoitui Vanha Mylly Jämsänkoskella. Samainen paikka on joskus ollut Sukulan Jyrkin ohjelmassa, joten olihan se koettava itse.
Sisustus tässä sisätilaltaan aika pienessä paikassa oli kodikas ja joka pöydässä yksi tuore ruusu, mikä on aina hyvä merkki. Muutama pöytä kolmessa eri kerroksessa, joten sisältä paikka ei ole esteetön. Alkuun tuotiin pyytämättä pieni annos erilaisia salaatteja ja kirsikkatomaattia. Aamiainen jäi nälkää säästäessä syömättä, joten hyvä kun päästiin heti aloittamaan.
Pääruoka savupossu ja yrttiperunat olivat kooltaan reilut ja liha ihanan rasvaista. Kaverin karitsa-annos taas hieman maultaan ja kooltaan pettymys. Myllyn makukahvi oli myllyn oma makusekoitus ja paikan päällä jauhettu.
Vanhan Myllyn terassi on ehdottomasti kesän aikana koettava vähän aurinkoisemmalla kelillä. Vierellä pauhaavan kosken jylhää veden räiskettä voi kuulla ja nähdä ihan vierestä. Sitä jää suorastaan tuijottamaan. Ja ruokalistalta jäi vielä aika monta annosta maistelematta: parmesancreppi, etanat, ihania burgereita ja... tsekatkaa itse tästä!
Tulomatkalla pysähdyttiin vielä Korpilahden satamaan jätskille. Minä muistelin 12 vuoden taakse, kun purjeveneen kanssa kiikuttiin viereisessä laiturissa useita päiviä ja seurusteltiin sataman kapteenin kanssa. Aina piti varoa, ettei ota liian monta huurteista ja jaksaa vielä hypätä putoamatta veneeseen. Tällä kertaa maistui iso mansikkatötterö ja samalla katsaus viereisen Höyrykgallerian näyttelyyn ja emalipuukauppaan.
14. toukokuuta 2016
6. toukokuuta 2016
Loppurutistus
Vappu meni Kuntsarilla (kuntoutuslaitoksessa) hyvin. Sai lämpimiä munkkeja ja kotisimaa niin paljon kun jaksoi syödä ja minähän söin....Ja paistattelin aurinkoa omalla terassilla ekaa kertaa tänä kesänä. Kankaanpään torilla tarjottiin jälleen munkit ja simat ja Hippy Jippie's bändi saatteli kesän tunnelmiin.
Lähtötarkastuksessa lekuri totesi verenpaineen olevan jälleen turhan korkealla. Tehtiin jatkosuunnitelmia kotiin liikkumisen osalta ja psykologi neuvoi pienryhmässä stressinhallintakeinoja. Hyvä tiimi ja hyvät eväät sai taas tulevalle sekä kimmokkeen ja motivaatiota pitää parempaa huolta itsestään. Se kun tahtoo arjen hulinassa aina unohtua.
Viimeisenä iltana kahvion aulassa oli Anne Aallon Ikäväni lasia- näyttelyn avajaiset. Kankaanpään taidekoulun entinen rehtori avasi näyttelyn ja musiikkihoukutteli ihanien lasiteosten äärelle. Tästä juuri tykkään Kuntsarilla: tuhdin ja usein fyysispainotteisen päiväohjelman lisäksi vapaa-ajalla on tarjolla vastapainoksi kulttuuria tai muuta rentoa ajanvietettä. Samaan aikaan sain oman mosaiikkiluomukseni valmiiksi kädentaitovertaalla. Haastavaa taulua tehdessä sormien pihtiote kummasti notkistui ja oppi taas paljon uutta asiaa mosaiikin teosta. Kokeilein myös intialaista päähierontaa, voi se oli taivaallista.
Kaikki kiitos motivoituneelle satakuntalaiselle henkilökunnalle. Kyllä nyt on pään pieniä pisteitä myöten kiva aloittaa toivottavasti kivuton kesän vietto.
Lähtötarkastuksessa lekuri totesi verenpaineen olevan jälleen turhan korkealla. Tehtiin jatkosuunnitelmia kotiin liikkumisen osalta ja psykologi neuvoi pienryhmässä stressinhallintakeinoja. Hyvä tiimi ja hyvät eväät sai taas tulevalle sekä kimmokkeen ja motivaatiota pitää parempaa huolta itsestään. Se kun tahtoo arjen hulinassa aina unohtua.
Viimeisenä iltana kahvion aulassa oli Anne Aallon Ikäväni lasia- näyttelyn avajaiset. Kankaanpään taidekoulun entinen rehtori avasi näyttelyn ja musiikkihoukutteli ihanien lasiteosten äärelle. Tästä juuri tykkään Kuntsarilla: tuhdin ja usein fyysispainotteisen päiväohjelman lisäksi vapaa-ajalla on tarjolla vastapainoksi kulttuuria tai muuta rentoa ajanvietettä. Samaan aikaan sain oman mosaiikkiluomukseni valmiiksi kädentaitovertaalla. Haastavaa taulua tehdessä sormien pihtiote kummasti notkistui ja oppi taas paljon uutta asiaa mosaiikin teosta. Kokeilein myös intialaista päähierontaa, voi se oli taivaallista.
Kaikki kiitos motivoituneelle satakuntalaiselle henkilökunnalle. Kyllä nyt on pään pieniä pisteitä myöten kiva aloittaa toivottavasti kivuton kesän vietto.
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
50 VUOTTA ELÄMÄÄ
Maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna pidettiin huippusalaiset synttäribileet, jotka huippusalainen synttärikomitea suunnitteli huippusalais...
-
Äskettäin lonkkaan tekonivelen saanut ystäväni kysyi, kuinka menettelen lentokentän turvatarkastuksessa, kun on metallisia tekoniveliä. Noh...
-
Ostin taulun koska halusin hemmotella itseäni. Olin nähnyt maalauksen jo kuukausia sitten taiteilijaystäväni kotona, mutta päätin unohtaa ko...
-
älä hetkeksikään lopeta. Uneksi vain mahdottomia, sillä huomista eivät järkevät latteudet kiinnosta. Ole hyvä unelmiasi kohtaan, ja anna nii...