Hyvää ja rauhallista joulua...

...Eijan sydämen, Teuvon tonttujen ja Chrissen tunnelmaruusujen myötä kaikille lukijoille!!

Suomi Pariisissa

Vaikka on jo hyvin kotiutunut, täytyy palata vielä hetkeksi Pariisiin.
Pari kuukautta vieraassa maassa viipyessä sitä alkaa kummasti kaivata omiaan eli samaa kieltä puhuvia, tuttuja ruokia, suomalaisuutta. Me löysimme sitä suomalaisen Estelle Snellmanin pitämästä ravintolasta Pariisin 11. kaupungiosassa.
Estelle’s Cafen keltainen julkisivu erottuu jo kauas kadulle. Sisälle päästyä valloittava omistaja tervehtii tulijan kuin ennestään tutun. Sisustus on ihanan boheemia; pöydät ja tuolit eriparisia ja seinillä Estellen itsensä ja hänen isoäitinsä maalaamia tauluja.
Ruokalistalla on päivittäin muutama suomalainen vaihtoehto, vaikkapa karjalanpaistia tai lihapullia sekä tietysti ruokia maailmalta.
Saatavana on myös karjalanpiirakoita, lakkalikööriä ja Lapin kultaa.
Estellen apulainen Jio tuo meille kahvit ja suuret palat herkullista suklaakakkua, joka on just sellaista painavaa ja oikean makuista ja suussa sulavaa.
Estelle kertoo vähän lähellä sijaitsevan hautausmaan historiasta ja opastaa meille tien perille. Lähtiessä hän saattelee vieraansa ulos ja jää vilkuttamaan ovelle.
Täällä kannattaa ehdottomasti käydä. Jos ei sillä kertaa kaipaa suomalaista ruokaa, on listalla paljon muitakin vaihtoehtoja. Ja kaunista sisustusta katsellessa silmä lepää. Viehättävien teepurkkien vierellä huomaan ylpeänä seisovan pienen Suomen lipun.
Lupasin lähettää Estellelle blogini osoitteen.
Joten terveiset vaan sinne Pariisiin jouluisesta Suomesta! Kyllä on jo ikävä takaisin.

http://www.estellescafe.fr/

Joulupukin asioita

Jyväskylän Kolmikulmassa on jouluun asti auki verraton joulukauppa Päivien Kimallus. Taiteilija Päivi Soikkelin maalaamia tauluja, kortteja, kynttilöitä sekä käsitöitä; koruja, hattuja, mausteita ja astioita vaikkapa pukinkonttiin.
Täällä tulee hyvälle tuulelle jo pelkästä katselemisesta!
Kauppa on auki joka päivä 23.12 asti klo 11-19. Kauppakeskuksen maalaistorilla kannattaa myös piipahtaa.

enkeleitä ja arkitouhua

Lähtö Pariisista oli haikea ja hikinen.
Raahasimme jumalattoman määrän tavaraa lähikadun taksitolpalle. Kuski ojensi etupenkiltä paperia auton ikkunoiden huurtuessa hiestä ja kyynelistä. Aurinko paisteli katsellessani viimeisen kerran rakkaaksi tulleen kaupungin katuja.

Mutta olipas mukavaa ekat päivät Suomeen tulon jälkeen vain kotoilla. Sänky, sohva ja pöydät olivat hujan hajan pois paikoiltaan sokeritoukkien myrkyttäjien jäljiltä. Ja ohjeen mukaan siivoaminen kielletty heti myrkytyksen jälkeen. Tämä sopii loistavasti.

Kotiutumisen lomassa olen reilun viikon aikana
- syönyt siskon tekemää ihanaa suppilovahveropiirakkaa
- harrastanut extremeä liukkaalla kauppareissulla
- pessyt vuorellisen pyykkiä
- potenut vatsavaivoja liiasta ruisleivästä
- ihaillut partsille asennettuja jouluvaloja
- aseistautunut kaamosta vastaan hankkimalla kilokaupalla kynttilöitä
- saanut kotiin palauttavaksi lahjaksi pussin vaahtokarkkeja ja mustaherukkamehua
- viettänyt äidin kanssa Edith Piaf-iltaa kuuntelemalla musiikkia ja katsomalla elokuvan ranskalaisten sardiinivoileipien äärellä
- juonut torttukahvit ystävän vasta avatussa joulukaupassa
- pelannut lasten kanssa angry birds-peliä
- ihmetellyt miten päivällä voi olla pilkkopimeää
- halannut anoppia ja maistanut appiukon kanssa luumuviinaa
- tutkinut netistä oikean ranskalaisen patongin reseptejä
- suunnitellut joulusiivoa
- aloittanut kuntosalitreenit entistä innokkaammin, vaikka mittausten mukaan tulokset ovat parantuneet huimasti kahden kuukauden aikana, kun en oo kuntosalia nähnytkään
- hurahtanut Ifolorin kuvakirjan tekemiseen, koska mainoksen mukaan sen osaa tehdä mummokin.

Ja ajatellut että arki kotona on oikeastaan aika mukavaa. Just nyt ei ole suurempia vaivoja ja pienistä ei pidetä. Ja kun on tarpeeksi lämmin talvitakki.