Pari kuukautta vieraassa maassa viipyessä sitä alkaa kummasti kaivata omiaan eli samaa kieltä puhuvia, tuttuja ruokia, suomalaisuutta. Me löysimme sitä suomalaisen Estelle Snellmanin pitämästä ravintolasta Pariisin 11. kaupungiosassa.
Estelle’s Cafen keltainen julkisivu erottuu jo kauas kadulle. Sisälle päästyä valloittava omistaja tervehtii tulijan kuin ennestään tutun. Sisustus on ihanan boheemia; pöydät ja tuolit eriparisia ja seinillä Estellen itsensä ja hänen isoäitinsä maalaamia tauluja.
Ruokalistalla on päivittäin muutama suomalainen vaihtoehto, vaikkapa karjalanpaistia tai lihapullia sekä tietysti ruokia maailmalta.
Saatavana on myös karjalanpiirakoita, lakkalikööriä ja Lapin kultaa.
Estellen apulainen Jio tuo meille kahvit ja suuret palat herkullista suklaakakkua, joka on just sellaista painavaa ja oikean makuista ja suussa sulavaa.
Estelle kertoo vähän lähellä sijaitsevan hautausmaan historiasta ja opastaa meille tien perille. Lähtiessä hän saattelee vieraansa ulos ja jää vilkuttamaan ovelle.
Täällä kannattaa ehdottomasti käydä. Jos ei sillä kertaa kaipaa suomalaista ruokaa, on listalla paljon muitakin vaihtoehtoja. Ja kaunista sisustusta katsellessa silmä lepää. Viehättävien teepurkkien vierellä huomaan ylpeänä seisovan pienen Suomen lipun.
Lupasin lähettää Estellelle blogini osoitteen.
Joten terveiset vaan sinne Pariisiin jouluisesta Suomesta! Kyllä on jo ikävä takaisin.
http://www.estellescafe.fr/
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!