3. helmikuuta 2008

Riimejä ja riemuja

Aika juoksee enkä ole kirjoittanut blogia pariin viikkoon. Silti ei ole päivää, etten kirjoittaisi - aamusivuja, opiskelutehtäviä, kirjoittajapiirin juttuja, sähköpostikirjeitä, kauppalistoja...elän kirjoittaakseni.
Tänä viikonloppuna minulla oli ilo osallistua Keski-Suomen Kirjailijatalolla järjestetylle runokurssille. 12 enemmän tai vähemmän kokenutta runoilijaa kokoontui suuren pöydän ympärille. Kokemus oli antoisa. Oma taustani runojen kirjoittamisessa on vähäinen mutta päätin hakea potkua asiaan. Lähdin kurssille oppimaan jotakin runojen kirjoittamisesta. Opin runoista enemmän, kuin tähän asti koskaan. Kurssi oli harjoitus- ja keskustelupainotteinen. Ei siis tylsiä luentoja. Sen sijaan teimme rohkeasti omia haiku-, tanka- ja riimirunoyritelmiä vapaalla tyylillä. Saimme monet hyvät naurut harjoituksen päälle. Lisäksi sain reppuuni arvokasta tietoa; opiskelimme runo-oppia, sointua, rytmiä ja analyysiä. Syvennyin kuuntelemaan toinen toistaan upeampia runoja. Jokainen meistä löysi vuorollaan itsestään uusia kykyjä, silti aina ei kokeneimmankaan kynä tahtonut luistaa. Porukka oli rentoa ja mainio vetäjämme Ulla Jylhä ansaitsee suuren kiitoksen kurssin järjestämisestä.
Luova kurssi salaattiaterioineen sai yllätyskäänteen, kun päätimme lauantain tauolla vierailla naapurin galleria Beckerissä. Siellä esillä oleva Carita Savolaisen Vedenkuvia-näyttely oli hurmaava. Lieneekö syy horoskooppimerkissäni (kalat), minua kiehtoo erityisesti kaikki veteen liittyvä. Taiteilija kertoo töidensä olevan mielikuvia maisemasta, joissa yhteisenä tekijänä löytyy vesi sen moniulotteisuuden vuoksi. Myös paikkana galleria Becker oli mielenkiintoinen. Näyttelyn lisäksi myynnissä oli tauluja, kortteja ja erilaisia taide-esineitä. Sinne täytyy ehdottomasti palata uudelleen.
Vierailun jälkeen tietysti kirjoitimme näyttelystä. Oma runokokemukseni löytyy alta samoin kuin muuta viikonlopun antia. Kokemus oli ihanaa vaihtelua arjen puitteisiin. Kurssilta sai rutkasti intoa ja ideoita muuhunkin kirjoittamiseen sekä uusia tuttavuuksia. Jos olet ikävystynyt elämääsi, suosittelen, osallistu runokurssille!

ilman vedenkuvia
ennen aina ikuisesti
ilman vedenkuvia
vain häipyvä hengitys
ilma vedessä
vesi ilmassa
sitä aurinko ihmettelee
häipyvä päivä hämmästelee

xxxx

missä olisin

metsässä, mustikassa
maku muistoissa

xxxx

oi ruusun piikki

vedän käteni pois jo
rakkaani palaa

xxxx

kissan tassuin
vaiko sorkat sojottaen
kuuntelet elämää

silmin vihrein kateudesta
vaiko riemusta tuikuttaen
sitä silmäilet

4 kommenttia:

  1. Koskaan ei tiedä minne elämä vie...siis "elämä on ihanaa, sitä ihmisen parasta aikaa ((: "...loistavia runoja!!!

    VastaaPoista
  2. Tosi ihania runoja!

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

50 VUOTTA ELÄMÄÄ

Maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna pidettiin huippusalaiset synttäribileet, jotka huippusalainen synttärikomitea suunnitteli huippusalais...