Kesäkuisena tiistaina läksimme elämäkertaryhmän kanssa kirjoittelemaan taidekeskus Järvilinnaan. Kartano sijaitsee 15 km Jyväskylästä Laukaaseen. Paikka yllätti minut sekä muut mielenkiintoisuudellaan. Siellä työskentelee 11 taiteilijaa eri aloilta, osaa asuukin siellä. Yhteisöstä luovan työn yksinäinen puurtaja saa hyvää tukea ja kannustusta, inspiraatiotakin. Suuren puutarhan Kytköksiä-näyttelyssä taiteilijat esittelevät omia töitään.
Sateisen sään takia puutarhanäyttelyn tarkempi tarkastelu jäi ensi kertaan. Mutta sisällä kartanossa oli myös paljon nähtävää. Kirjoittaminen oli vallan unohtua, kun pääsimme keskusteluun Järvilinnan historiasta paikan emännän Pirjon kanssa. Emäntä keitti makoisat kahvit ja kantoi uunilämpimät voisilmäpullat pöytään. Alakerrassa oli esillä monenlaista taidetta ja pikkusia kammareita pieneen rauhalliseen kokoontumiseen.Järvilinnan rakennutti 1891 tuomari Hjeltin perhe, se oli välillä valtion omistuksessa, sitten siinä oli poikakoulu ja viisi vuotta takaperin rapistunutta rakennusta alkoi kunnostaa Kauko Sorjosen säätiö. Yläkerran museon Asemasodan aarteita - näyttely kannattaa ehdottomasti kiertää. Rintama-ajan puhdetöitä on monestakin materiaalista esillä. Ajatella että aikoinaan paitsi monenlaisia käyttö- ja koriste-esineitä tehtiin puusta, myös kynät ja jopa kirjekuoret syntyivät tuohesta, kun ei paperia ollut saatavilla.Vuoden 1941 liikekannallepanossa yli kolmen vuoden sotaretkelle lähdettiin myös Laukaan Järvilinnasta.
Vanhojen höyrylaivojen pienoisnäyttelyssä on esillä myös s/s Suomi, joka on risteillyt Päijänteellä valmistumisvuodestaan 1905 saakka.
Järvilinna ja sen kahvio ovat auki kesällä ti-su klo 12-19. Museoon maksaa 5€, muihin tiloihin vapaa pääsy. Taiteilijoiden työskentelyä pääsee seuraamaa kun he ovat paikalla. Tässä taidevalaja Erkki Liukkosen pronssinen nainen.
www.jarvilinna.com
23. kesäkuuta 2014
21. kesäkuuta 2014
Hyvää juhannusta lukijoille!
Tosi mehevä raparperi-mansikkapiirakka
(pellillinen)
4 munaa
4dl sokeria (korvasin yhden desin fariinisokerilla)
150g sulaa voita
3dl maitoa (käytin makeahkoa soijamaitoa)
6dl vehnäjauhoja
3tl leivinjauhoa
5-10 dl raparperipaloja
(mansikoita)
päälle kanelia ja sokeria
1. Vaahdota munat ja sokeri
2. Lisää vuorotellen voimaito- ja ja jauhoseosta, sekoita välillä.
3. Levitä pellille, päälle raparperit ym.
4.uuni +200c noin 30 minuuttia.
(pellillinen)
4 munaa
4dl sokeria (korvasin yhden desin fariinisokerilla)
150g sulaa voita
3dl maitoa (käytin makeahkoa soijamaitoa)
6dl vehnäjauhoja
3tl leivinjauhoa
5-10 dl raparperipaloja
(mansikoita)
päälle kanelia ja sokeria
1. Vaahdota munat ja sokeri
2. Lisää vuorotellen voimaito- ja ja jauhoseosta, sekoita välillä.
3. Levitä pellille, päälle raparperit ym.
4.uuni +200c noin 30 minuuttia.
Tärkeitä juttuja
On vierähtänyt lähes kaksi kuukautta, kun palasin reissusta kotiin. Jos Pariisissa sai hyvän varaslähdön kesään niin täällä Suomessa on sitäkin vaihtelevampaa. Nivelet ei oikein tykkää, kun lämpötila putoaa välillä pakkaselle ja välillä huitelee helteissä. En minä tahdo valittaa mutta....näillä mennään.
Vietän sentään sinkkukesää pitkästä aikaa. Totuttelu yksin eloon ei ole ihan yksinkertaista sekään ja vaatii vähän ponnistelua. Silti hetkittäin löytyy se olemisen sietämätön keveys, joka sinnikkäästi pinnistää alavireen alta.
Eräs elämäni ilostuttaja on ollut viime syksystä asti kokoontunut pieni elämäkertaryhmä. Vielä kerran päätin koota kirjoittajaporukan, joka tapaa epäsäännöllisesti ja rennolla otteella. Meitä on viisi "samanhenkistä", yksi kirjoittaa omia muistojaan, toinen sukunsa tarinoita. Ja jälleen olen saanut muistutuksen siitä, miten tärkeää on päästä lukemaan tekstejä, saamaan palautetta, puhumaan aiheista ja aiheen vierestä, se on niin kertakaikkisen innostavaa!
Kesällä päätimme laajentaa repertuaaria kulttuurin puolelle ja kokoontua erilaisessa ympäristössä.
Meitä alkaa myös olla myös toinen porukka Pariisin kävijöitä. Yksi on sinne lähdössä ja toinen sieltä tulossa. Niinpä tapasimme Pariisi-iltaan katselemaan kuvia, muistelemaan matkaa (ja suunnittelemaan uutta?), vaihtamaan vinkkejä sekä turisemaan muuten vaan. Palan painikkeena on tietysti oikeaoppisesti valmistettua kir-apertitiiviä ja pitkään haudutettua sipulikiettoa juustoineen ja patonkeineen. Lievittää kuulkaa kummasti Pariisin ikävää.
Näitä asioita kun muistaa vaalia niin hyvin pyyhkii. Kirjoittamista, ystäviä ja kirjoittavia ystäviä.
ps.Kir sopii kesän juhliin kippistettäväksi. Sen ohje on yksinkertainen: Mittaa lasiin 1/4 Cassis-mustaherukkaligööriä ja 3/4 kuohuviiniä. Ei kuplivaan versioon käytetään valkkaria. Santé!
Vietän sentään sinkkukesää pitkästä aikaa. Totuttelu yksin eloon ei ole ihan yksinkertaista sekään ja vaatii vähän ponnistelua. Silti hetkittäin löytyy se olemisen sietämätön keveys, joka sinnikkäästi pinnistää alavireen alta.
Eräs elämäni ilostuttaja on ollut viime syksystä asti kokoontunut pieni elämäkertaryhmä. Vielä kerran päätin koota kirjoittajaporukan, joka tapaa epäsäännöllisesti ja rennolla otteella. Meitä on viisi "samanhenkistä", yksi kirjoittaa omia muistojaan, toinen sukunsa tarinoita. Ja jälleen olen saanut muistutuksen siitä, miten tärkeää on päästä lukemaan tekstejä, saamaan palautetta, puhumaan aiheista ja aiheen vierestä, se on niin kertakaikkisen innostavaa!
Kesällä päätimme laajentaa repertuaaria kulttuurin puolelle ja kokoontua erilaisessa ympäristössä.
Meitä alkaa myös olla myös toinen porukka Pariisin kävijöitä. Yksi on sinne lähdössä ja toinen sieltä tulossa. Niinpä tapasimme Pariisi-iltaan katselemaan kuvia, muistelemaan matkaa (ja suunnittelemaan uutta?), vaihtamaan vinkkejä sekä turisemaan muuten vaan. Palan painikkeena on tietysti oikeaoppisesti valmistettua kir-apertitiiviä ja pitkään haudutettua sipulikiettoa juustoineen ja patonkeineen. Lievittää kuulkaa kummasti Pariisin ikävää.
Näitä asioita kun muistaa vaalia niin hyvin pyyhkii. Kirjoittamista, ystäviä ja kirjoittavia ystäviä.
ps.Kir sopii kesän juhliin kippistettäväksi. Sen ohje on yksinkertainen: Mittaa lasiin 1/4 Cassis-mustaherukkaligööriä ja 3/4 kuohuviiniä. Ei kuplivaan versioon käytetään valkkaria. Santé!
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)
50 VUOTTA ELÄMÄÄ
Maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna pidettiin huippusalaiset synttäribileet, jotka huippusalainen synttärikomitea suunnitteli huippusalais...
-
Äskettäin lonkkaan tekonivelen saanut ystäväni kysyi, kuinka menettelen lentokentän turvatarkastuksessa, kun on metallisia tekoniveliä. Noh...
-
Ostin taulun koska halusin hemmotella itseäni. Olin nähnyt maalauksen jo kuukausia sitten taiteilijaystäväni kotona, mutta päätin unohtaa ko...
-
älä hetkeksikään lopeta. Uneksi vain mahdottomia, sillä huomista eivät järkevät latteudet kiinnosta. Ole hyvä unelmiasi kohtaan, ja anna nii...