Tärkeitä juttuja

On vierähtänyt lähes kaksi kuukautta, kun palasin reissusta kotiin. Jos Pariisissa sai hyvän varaslähdön kesään niin täällä Suomessa on sitäkin vaihtelevampaa. Nivelet ei oikein tykkää, kun lämpötila putoaa välillä pakkaselle ja välillä huitelee helteissä. En minä tahdo valittaa mutta....näillä mennään.
Vietän sentään sinkkukesää pitkästä aikaa. Totuttelu yksin eloon ei ole ihan yksinkertaista sekään ja vaatii vähän ponnistelua. Silti hetkittäin löytyy se olemisen sietämätön keveys, joka sinnikkäästi pinnistää alavireen alta.
Eräs elämäni ilostuttaja on ollut viime syksystä asti kokoontunut pieni elämäkertaryhmä. Vielä kerran päätin koota kirjoittajaporukan, joka tapaa epäsäännöllisesti ja rennolla otteella. Meitä on viisi "samanhenkistä", yksi kirjoittaa omia muistojaan, toinen sukunsa tarinoita. Ja jälleen olen saanut muistutuksen siitä, miten tärkeää on päästä lukemaan tekstejä, saamaan palautetta, puhumaan aiheista ja aiheen vierestä, se on niin kertakaikkisen innostavaa!
Kesällä päätimme laajentaa repertuaaria kulttuurin puolelle ja kokoontua erilaisessa ympäristössä.

Meitä alkaa myös olla myös toinen porukka Pariisin kävijöitä. Yksi on sinne lähdössä ja toinen sieltä tulossa. Niinpä tapasimme Pariisi-iltaan katselemaan kuvia, muistelemaan matkaa (ja suunnittelemaan uutta?), vaihtamaan vinkkejä sekä turisemaan muuten vaan. Palan painikkeena on tietysti oikeaoppisesti valmistettua kir-apertitiiviä ja pitkään haudutettua sipulikiettoa juustoineen ja patonkeineen. Lievittää kuulkaa kummasti Pariisin ikävää.
Näitä asioita kun muistaa vaalia niin hyvin pyyhkii. Kirjoittamista, ystäviä ja kirjoittavia ystäviä.

ps.Kir sopii kesän juhliin kippistettäväksi. Sen ohje on yksinkertainen: Mittaa lasiin 1/4 Cassis-mustaherukkaligööriä ja 3/4 kuohuviiniä. Ei kuplivaan versioon käytetään valkkaria. Santé!