Edelleen tänne tuodaan kukkia joka päivä. Palavat kynttilät ja tuhannet tuikut, muistokirjeet, pehmonallet, valokuvat ja runot kertovat ihmisten surusta.
Hyökkäyksen jälkeen poliisi kielsi suuret yleisökokoontumiset, joten ihmiset toivat aukiolle kenkiään ilmaistakseen surua ja kunnioittaakseen uhrien muistoa.
Place Rèpubliquen eli Tasavallan aukion monumentti Marianne symboloi vapautta, veljeyttä ja tasa-arvoa.
Muuten Pariisin ilmapiiri ei minusta eroa entisestä. Ehkä metrossa ihmiset eivät ole niin omissa oloissaan kuin aiemmin. Ja esim.tavarataloon mennessä vartija pyytää avaamaan takin tai katsoo laukkuun. Näin tarkkaa ei ennen ollut.
Sotilaita täällä on nähty aiemminkin varsinkin suosittujen nähtävyyksien äärellä. Ennen niitä oli noin neljän joukoissa, nyt vähintään puolet enemmän. Olen joskus Louvrella nähnyt sotilaan kättelevän ystävällisesti pikkupoikia, jotka tietty ovat kiinnostuneita heidän aseistaan. Nyt noiden nuorten sotilaiden ilmeet ovat työhönsä keskittyneen totiset, jopa jännittyneet.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!