Kirjoittaa itsesi kaltainen maailma. Se mikä on aina ollut.
Se mitä et ole vielä tavoittanut. Kirjoittaa se,
mikä koskettaa tai minkä vuoksi elämä on elämisen arvoista.
Sitä kirjoittaminen on. Purkamista ja kerimistä. Se on koko
värien kirjo, tai kaikkien värien summa.
Istuitpa pöytäsi ääressä tai kuljet
kaduilla tai poluilla. Aina se kulkee mukanasi.
Kirjoittamisen hiekanjyvä hiertää kantapäätä.
-Kyllikki Mehto-
15. tammikuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
50 VUOTTA ELÄMÄÄ
Maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna pidettiin huippusalaiset synttäribileet, jotka huippusalainen synttärikomitea suunnitteli huippusalais...
-
Äskettäin lonkkaan tekonivelen saanut ystäväni kysyi, kuinka menettelen lentokentän turvatarkastuksessa, kun on metallisia tekoniveliä. Noh...
-
Ostin taulun koska halusin hemmotella itseäni. Olin nähnyt maalauksen jo kuukausia sitten taiteilijaystäväni kotona, mutta päätin unohtaa ko...
-
Kun kerran tule edellisessä postauksessa luvattua aloittaa elämäntapamuutos niin miksei tekisi sitä samantien. Mireille Guilianon kirjoihin ...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!