kukkakuntoutus

Pääsin vihdoinkin mökille! Uudella jalalla kävely edistyy hitaasti ja varmasti. Yritän muistaa, että jätin sauvat vasta pari viikkoa sitten, ei ihme jos ei homma täysin vielä onnistu. Vasemman kävelykengän pohja on vähän pyöristetty,mikä mahdollistaa keinuvan kävelyn, vaikka nilkka on jäykkä. Toisessa on pelkkä korotus. Rakastan näitä kenkiä jo; ne mahdollistavat normaalin elämän! Ensi viikolla tulee toiset kengät - sandaalit.
Tasaisella kävely onnistuu jo suht hyvin, mutta vaatii keskittymistä. Sitä ei voi uskoa miten paljon tasapainoa ja voimaa vaatii niin yksinkertainen asia. Jalka ja koko kroppa väsyy nopeasti. Silti iloitsen, kun normaalit asiat hoituvat jo, saan käytyä kaupassa ja vietyä itse roskiksen. Jumpalla teemme fysioterapeutin kanssa tasapainoharjoituksia ja treenaamme rappukävelyä, mikä on kylä vielä hakusessa.
Epätasainen mökkimaasto on oma haasteensa. Pienikin nyppylä muuttaa nilkan asentoa ja aiheuttaa kipua voimattomassa jalassa. On katsottava mihin astuu. Silti tämä on hyvää ja mieluisaa treeniä. Pitkän sisälläolon jälkeen pääsee ulkoilmaan ja liikkumaan! Tulee uitua paljon, kun ranta on vieressä. Eilen oli laituripiknik. Ahmin pisamia ja rusketusraitoja, nautin katsella kalojen hyppelyä. Kinkkupizzettaa ja mansikkarahkapullaa mutustellessa hätistelin muurahaisia tiehensä. Varpaat vedessä tuntui todella, että selätin kevään!
Joka päivä teen mökkitiellä pienen kävelylenkin. Hitaasti ja oikeaoppisesti (kuten jumppari on neuvonut). Se on samalla keskittymisharjoitus. (minä en meditoi, minä kävelen). Eilen meni muutama sata metriä ja tänään jo vähän pidemmälle. Samalla kerään joka päivä eri värisen kukkakimpun mökkitien laidasta. Pian on kaikki maljakot täynnä :)