Tuuli on puuskunut koko päivän. Otan kahvikupin, palan dallaspullaa, pari luumua ja painun ulos. Istuskelen pihan valkoiselle muovituolille bloggaamaan. Viiden minuutin välein pärisyttävä ääni halkoo pilvisen taivaan. Rallit ovat täällä.
Tai ei ne aivan täällä ole, vaan kaupungissa. Minä läksin keskustasta melua karkuun ja melkein onnistuin. Luovutin kämppäni etelän rallivieraille.
Olen testaillut muutaman päivän uutta juoksuvyötä, jonka hankin Joensuun torilla. Ostostilanne oli hassu: kävelin ihan vaan ohi vesiurheiluvälinekojun, kun ukkeli tuli ja alkoi sovittaa mulle sopivaa vyötä. No sen hankinta oli kyl mielessä...Kysäisin hintaa ja päivän tarjous kuului 25€, no siinä soviteltiin ja turistiin ja hän myi sen mulle ohimennen. Kysyin käykö pankkikortti, ja eihän se mitä käynyt. Sen sijaan myyjä sanoi lähettävänsä mulle laskun kotiin, vieläpä ilman postimaksua. Katsoi varmaan etten ihan rosvon näköinen ole. Harvinaista nykyään. (siis että vieraaseen luotetaan tosta vaan).
No nyt vyötä on testattu muutaman päivän ja hyväksi havaittu. Kuulemma vesijuoksukisoissa käytetään näitä samoja, netissä luki niin. Joten melkein urheilija tässä on itekki.
Juoksu vedessä on nivelystävällistä, kun ei tule tärähtelyä jalkoihin ja kokonaisvaltaista, koska kädet, jalat ja koko kroppa on työssä. Ei rasita niskoja, mikä varsinkin itelläni on nasta juttu. Liikkeitä voi tehdä moneen suuntaan, kokeilin juosta takaperin (vastarannan kiiski). Oikein tehokasta kunnon kohotusta. Ihan polleana sanon kavereille, että lähden tästä juoksemaan järven ympäri!
Tässä kohtaa kahvi vaihtuu viiniksi.
Vasta nyt on päässyt kunnolla palautumaan reissuamisesta. Mieleen alkaa hiipiä tuleva syksy. Heinolasta on tulossa syyskuun aikana taasen kutsu leikkaukseen, mutta taidan siirtää sen tuonnemmaksi. Vasemman ranteen jäykistys. Ei nää lopu koskaan mutta en piru vie jaksa ihan vielä. Jalkakin toipuilee. Testasin eilen, jaksan kävellä sillä jo kilometrin (epätasaista metsätietä)! Se on paljon enempi kuin pari viikkoa sitten. Täytyy huomata pienet edistymiset ja iloita niistä. Mulla on myös nyt sellanen taittuvarunkoinen retkipyörä, jonka voi laittaa auton peräkonttiin ja kruisailla eteenpäin, jos ei jaksa kävellä (tai autoilla :) Palautin pyörätuolin. Periksi ei anneta!
Evakkopaikan lähettyvillä on kantarelleja pilvin pimein, lähden tästä noukkimaan. Kesä on ihanaa. Ja viinilasissani shurraa tällä hetkellä iloinen kärpänen.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!