aamusivuja

Rantauduin eilen takasin kaupunkiin. Flunssa on edelleen päällänsä, nyt yskän muodossa. Ärsyttää kun ei pääse järveen eikä jumpalle!
Mulla kestää nykyään pari päivää palautua, kun vaihdan paikkaa jostain. Keho (ja pää) regoi jotenkin hitaasti uusiin olosuhteisiin. Patja vaihtuu, tyyny vaihtuu, maasto muuttuu. Hirsiseinien sisällä on erilaista nukkua kuin betonin keskellä. Siksi en tykkää lähteä matkoillekaan (ulkomaille siis) viikon reissuun, kun menee jo paikalleen asettumiseen monta päivää. Pitää voida rauhassa viipyillä uusissa paikoissa, ajatella ja kirjoittaa. No nyt taas siukku tuumaa että musta on tullut mummo.

Oon pitänyt kirpparipöytää nyt toista viikkoa. Kohtuullisesti käy myynti. Ja ennen kaikkea tekee hyvää päästä eroon auttamattoman pieneksi käyneistä vaatteista, joutavista kipoista ja kupoista; feng shuin mukaan ne tukkivat energiaa. Myös kaappeihin kertyy ylimääräistä oriflamea, voiteita, meikkejä, koruja. Illalla siivoilin pari kaappia. Tuli vastaan pieni kirjanen: Reuma voidaan voittaa, Lea Reposen tarina. Istahdin selaamaan sitä. Sain kirjan kahdelta opettajaltani muistoksi peruskoulun päätyttyä. Ihania opettaia mulla, vaikka uhmasin heitä koko yläasteen ajan minkä ikinä kerkesin. Kerran toinen heitä uhkasi laittaa mut tarkkailuluokalle. No - silloin vielä jaksoin heilua :) Kirjan mukana olivat sanat "Älä ajattele että et voi, ajattele että voit" ja Tarjaa lämpimästi muistellen HK ja ST.