Taas pari paivaa mennyt ja yritan pysayttaa aikaa. Eilen piti ottaa rauhallisemmin, alkoi turnauskestavyys tulla vastaan. Otin aurinkoa, haimme kaupasta kanaa, pariisinperunoita ja aprikooseja lounaaksi. Nilkka toimi potkupallona ja varvas irvisteli. Mutta tanaan suksi luisti jalleen!
Paiva kului Provensessa - provaans kuten ranskalainen surauttaa. St Paul de Vence - pieni kaupunki korkealla meren pinnasta, asukkaita kaupungin muurien sisapuolella 500 joista kaikki ovat jonkin alan taiteilijoita! Pienet mukulakadut taynna gallerioita ja ateljeita; koruja, tauluja, taidevalokuvia, astioita ihan mita tahansa. Muistuttaa vahan Italian Malcesinea mutta on satumaisempi. Jos talta matkalta Monaco jai mieleen niin tama sykahdytti! Myohastyin bussista unohtuessani hieromaan kauppaa ja istumaan kylan kirkkoon joka oli taynna kynttiloita kuin joulukirkossa (kolkutan aina vastaantulevan kirkon ovea ja jos se on auki painun sisaan).
Ajelimme parin kilometrin pituisen rotkon ylaseinamia ja serpentiineja, maisemat kuin suden kidassa josta alue Vallee du Loup, Sudenlaakso on saanutkin nimensa. Ruokalistallakin loytyy sutta. Lounastimme (ei kyllakaan hukkaa)758m merenpinnan ylapuolella Gourdonin kylassa, jota pidetaan Ranskan kauneimpina.Juomana roseviinia jota nailla alueilla paa-asiallisesti valmistetaan. Jalkiruokana paikallinen crema catalana, marjoja; vaniljakastiketta, jaateloa ja koko komeus liekitettyna.
Iltapaivalla oli mahku tutustua hajuveden valmistukseen Fregonardin tehtaassa Grassen kylassa: NYT ymmarran mita niille kukile tapahtuu ennenkun ne paatyvat pulloon ja miksi hajuvedet ovat niin kalliita. Paitsi ruusua, orvokkia ja mimosaa myös laventelia kasvatetaan taalla paljon. Sita saa oljyna, tuoksupusseina, saippuana ja irtomyyntinä eikä kuulemma ole vaivaa johon se ei auta, mm kiukkuisuuteen :)
Tanaan satoi vetta. Moottoritie oli heti tukossa, se lainehti ja viemarit tulvivat tielle. Cannesissa autot vajosivat mutaan. Niinpa bussikin ajoi kiertotieta mika sopi mainiosti.
Niin ja huile on muuten oliivi. Taa lahtee nyt huilaan.
15. syyskuuta 2009
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
50 VUOTTA ELÄMÄÄ
Maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna pidettiin huippusalaiset synttäribileet, jotka huippusalainen synttärikomitea suunnitteli huippusalais...
-
Äskettäin lonkkaan tekonivelen saanut ystäväni kysyi, kuinka menettelen lentokentän turvatarkastuksessa, kun on metallisia tekoniveliä. Noh...
-
Ostin taulun koska halusin hemmotella itseäni. Olin nähnyt maalauksen jo kuukausia sitten taiteilijaystäväni kotona, mutta päätin unohtaa ko...
-
älä hetkeksikään lopeta. Uneksi vain mahdottomia, sillä huomista eivät järkevät latteudet kiinnosta. Ole hyvä unelmiasi kohtaan, ja anna nii...
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!