minä ite kyllä saan!

- Täytyy vähentää aktiivisuuden tasoa.
- Siis häh?
- Ja oletko muistanut pitää kättä koholla, lekuri kysyy epäilevästi.
Joopa joo. Tarkoittaa ilmeisesti että on vältettävä käyttämästä leikattua kättä.
Viiltävä kipu iskee peukalon tyveen tietyssä asennossa. Ennen kättä ei saanut kiertää, nyt sitä ei pysty enää käyttämään. Ei varsinkan yhtään kiertoliikettä. Helppo se on sanoa. Syödä täytyy ja pukea täytyy. Joskus olis hyvä kammata tukkansa. Mutta ei tarvii kuin haroa tukkaan päin tai oikaista paidan helmaa niin auuuuu!
- Pistävä tunne on kuitenkin normaalia vielä tässä vaiheessa.
No huh. Mutta miten madaltaa aktiivisuuden tasoa?? Enhän muutenkaan tee paljoa mitään. Sain mukaani kantovyön (vaimikäsenytoli), jonka voi laittaa olan yli ja käden siihen roikkumaan. Tänään jumpalle lähtiessä ensin puin vaatteet ja sadattelin, sitten toppatakki ja puhisin, ja sitten käsi kantovyöhön ja käsi pois ja pientä säätämistä tarranauhoista, ja käsi takas ja pois ja taas säädin korkeutta, ja hiki valui noroina pikin ohimoita. Jumpalle päästyä sama toisinpäin ja hyvä alkuhiki olikin jo hankittuna.
Mä tarviin avustajan! Mut kun en ota, kun haluun tehdä kaiken ite! Vielä kun tässä pyöris jos jonkinlaista avustajaa (ja putkimistä :) Joskus elämä tuntuu - miten sen sanoisi - kohtuuttoman paskalta. Ja kättä senkun vihloo niin että silmissä räiskää.
Missähän järjestettäsi kursseja jossa oppis laskemaan aktiivisuuden tasoa ja lisäämään kärsivällisyyden! Sitten täytyis vielä oppia kävelemään käpälä pystyssä!
- Vähentää aktiivisuuden tasoa.
Miten noin voi edes sanoa?! Eihän toi oo suomen kieltäkään. hmph.