huvia ja hulluutta

Viikonloppuna oli paritkin synttärit. Ensin kuuskymppiset, jossa syötiin hyvin ja illalla nelikymppiset jossa juotiin hyvin. Eipä ole näin juhlavaa ollutkaan aikoihin. Voin suositella Kallioplanetaariota juhlapaikaksi, jos haluaa päästä vähällä vaivalla. Ruoka seisovasta pöydästä ja avaruusaiheisia näytöksiä ruoan sulatteluun. Kolmevuotiaskin oli tohkeissaan avaruuspeleistä ja löydettyään maan uumenista kalliokeitaan.
Iltajuhlassa loisti karpalobooli, jollasta en ookaan ennen maistanut. Jäisiä karpaloita punaisessa boolissa. Terveellistä!

Tällä viikolla pääsen vihdoin Kuopioon. Neurokirurgi totesi viime keväänä: "Kyllä sinä sitten soitat ja PYYDÄT päästä leikkaukseen, kun sen aika on."
Hän oli oikeassa, vaikken silloin vielä operaatiosta innostunut.
Eilen menin paita nurinpäin päällä jumpalle. Syön äkkiä, lukaisen mahdollisimman nopsaan sähköpostit, räpellän jonkun kirjoituksen kanssa ja koko ajan mielessä on vaan et kun pääsis pitkälleen, että kipu hellittää.

Eilen kuuntelin keskustelua Reumalasten hoidosta Keski-Suomessa. Sali täynnä ja paikalla paljon reumalasten vanhempia. Tunnen empatiaa heitä kohtaan. Jos asiat olisivat hyvin ei ihmisillä olisi tuollainen hätä. Yksi nainen itki tilaisuudessa. Eräs isä kyseli miksei kukaan ota heitä tosissaan? Hänen lapsensa iriitti (silmätulehdus joka on tavallista reumalapsilla)on pahentunut Reumasairaalan lopetuksen jälkeen, koska ei ole kunnollista hoitoa saatavilla. Kolmas kyseli miksei lääkäriaikoja voi yhdistää samalle päivälle, vaan on eri päivinä reumalääkäri, silmälääkäri, leukakirurgi...näin tulee vanhemmille työstä poissaoloa ja lapsille koulusta. Ja tietysti kolminkertaiset maksut. Kalliiksi käy kaikille. Papereita häviää, tiedotus ei pelaa, hoitokäytännöt ei kohtaa yliopistosairaalan kanssa. Koska tämä hullu rahan tuhlaaminen loppuu??