"Tämä kaikki oli lumousta, Pariisin lumousta. Harhaillessani onnellisen yksin, vapaana ja tuntemattomana menneen nuoruuteni katuja, vain kissa ja hiiri sydämeni seuralaisena. Ehkä söin vain omaa nuoruuttani ja omia muistojani, kuten mies neljäkymmentä vuotta sivuutettuaan. Ehkä löysin myös jotakin uutta, toisen elämänsisällyksen, toisen Pariisin kuin ennen."
(Mika Waltari, Pariisin lumous. 1950)

"Jos joskus vast'edes maailmassa olen tilaisuudessa tulemaan tänne takaisin, en koskaan lähde näin lyhyeksi aikaa. Kuukaudessa ei ehdi Pariisissa ei mitään....
Mutta kehittävää tämän näkeminen sittenkin on. Putoaa kuin luomet silmiltä monessa asiassa.
- Jos ei pappa olisi niin kaukana, tahtoisin aina olla täällä enkä koskaan ikävöisi Suomeen."
(L.Onervan kirje isälleen 1904)