Auringosta itään, kuusta länteen

Ei kuntoutusta ilman kulttuurin hurmaa. Ja Punkaharjulla kun ollaan, oli tietysti käytävä Johanna Oraksen taidekartanossa. Tämän kesän näyttely vei seikkailulle paitsi Orakselle tyypilliseen runsauden valtakuntaan, myös satujen maailmaan.
Uutena kukka-aiheena on tänä vuonna maalauksiin tullut kielo. Kukat ovat taiteilijalle ihmisen vertauskuvia, kertoo näyttelyn opas.
Kullervo

Minä suojelen sinua kaikelta

Yön kuningatar

Kesäateljeessa pääsi näkemään myös keskeneräisiä töitä, ja kuinka maalaus syntyy vaihe vaiheelta ja muuttuu jokaisen vedon jälkeen. Useamman kerran täällä käyneenä en vielä ole onnistunut törmäämään taiteilijaan itseensä, mutta hänen mieheensä ja äitiinsä kylläkin.
Taas kerran tykkäsin ja niin tykkäsivät muutkin. Sillä aikaa kun naiset tekivät taiteellisia tuliaisostoksia Art Shopissa, minä kuvasin näyttelyn parhaita paloja muistoksi.
Yhteinen sävel

Kun katsot maalausteni maailmaan
Saat palan sydäntäni,
jos otat sen vastaan
Näet sieluni pienimpiin onkaloihin,jos uskallat kurkistaa
Ovet ovat avoinna paratiisiini: iirikset, pionit, liljat
tuoksuen sinua syleilevät
Kedon kukat hyväillen kuiskivat, salaisuuksiaan.
aistit terälehtien hennon kosketuksen, äkkiä pieni perhonen,
luoksesi saapuu kuin kertoen: hetkeen nyt tartu, ihminen.
(Johanna Oras 2013)

Ja he elivät elämänsä onnellisina loppuun saakka

Edellinen postaukseni samasta aiheesta vuodelta 2012: Saimaan rannalta löytyy tuulahdus Ranskan Rivieraa.