Fysioterapian, toimintaterapian, kuntosalin, allasjumpan ja liikuntaryhmien sekaan on sujautettu rentoutusta, lymfahoitoa ja sainpa eilen hyvän tuoksuisen jalkakylvynkin. Rauhaisan musiikin ja ruusun aromien leijaillessa ympärillä makasin jalkahoitajan lepotuolissa ja totesin, ettei tämä jatkuva kuntoutuminen oo toisinaan yhtään pöllömpää. Kaikissa päivissä on hetkensä.
Tasapainojumppa on kuitenkin viikon ja päivän sana: kyllä sekin hitaasti ja varmasti paranee sinnikkäällä treenaamisella. Vuosi sitten en vielä pystynyt seistä yhdellä jalalla puolta sekuntiakaan ja nyt menee jo monta. Tosin edelleen olen sitä mieltä, että parasta ja mieluisinta tasapainojumppaa on yrittää pysyä pystyssä Pariisin täpötäydessä metrossa....
Paitsi harjumaisemista, tykkään tosi paljon mun yhden hengen huoneestani. Se on tyylikäs ja sävyiltään sopuisa. Täällä on hyvä kerätä voimia ja järjestellä ajatuksia tulevan talven koetoksiin.
Soluttauduin täällä meneillään olleen reumakurssin touhuun mukaan ja sain huomata, että kyllä kannattaa työntää nokkansa joka paikkaan. Ihan mahtavia uusia tuttavuuksia ainakin Joensuusta, Kuopiosta ja Lappeenrannasta (ja taisi olla muualtakin, muisti pätkii heh). Makeat naurut, henkevät keskustelut ja karaokelaulut siivittivät viikkoa. Kippistimme elämän iloille ja suruille uudessa Inkeritalon hienossa kahviossa ja totesimme, että kaveriterapia se on parasta terapiaa. Kiitos naiset mukavasta viikosta ja terkkuja kaikille.
Perjantai-iltana täällä oli tarjolla kakkua ja pianomusiikkia iltaruoan yhteydessä, joten hyvissä tunnelmissa ja palautuen sujui ilta rankan viikon jälkeen ;)
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!