"Maailman suurin ja ihanin kirpputori"

Näillä sanoin kuvailee Helena Petäistö seuraavaa kohdetta ja onhan se nähtävä.
Marché aux Puces de Saint-Quen pohjoisessa Pariisissa on kyllä nähtävyys , mutta ei hinnoiltaan kovin edullinen. Maanantaisin on paras aika tinkiä ja osa paikoista jo kiinni.
Oikeastaan tämä on monien torien rykelmä. Isoa antiikkitavaran ja lukuisten katettujen torien aluetta reunustavat vaate-, koru-, laukku- ja hilpetöörikauppakadut silmän kantamattomiin. Kuusi tuntia jalat väsyksiin kierrettyämme ehti nähdä vain murto-osan.



Kahviloiden ja ruokapaikkojen hinnoissa on turistilisät. Me löysimme melko edullisen marokkolaisen kuppilan, jonka penkillä tuulisena päivänä ruoka ja persukset jäähtyivät äkkiä, mutta viidellä eurolla molemmat söivät simppelin lounaan.



Sanotaan että täällä on hyvä pongailla kuuluisuuksia. Minä pongasin ekaa kertaa paahdettuja kastanjoita. Pussillinen, noin 20kpl maksoi 2,50€ ja kävi hyvin välipalasta. Kaikkiaan paikka oli siistimpi mitä muut isot kirpparit ja tähän aikaan vuodesta rauhallinen. Iltaa kohti ihmisten virta lisääntyi.


Metro 4 Porte de Clignancourtiin vie perille.

Uusi ihastukseni - Jardin des Plantes

Pariisin kasvitieteellinen puutarha Jardin des plantes on tuoksujen, värien, muotojen ja kauneuden tyyssija. Ehdottomasti yksi kaupungin mielenkiintoisimmista nähtävyyksistä. Paikka on ollut avoin yleisölle jo 400 vuotta ja sitä kasvilajien ja tiedon määrää, mikä sinne on kertynyt!


Luonnonhistoriallisen museon Museum d'Histoire Naturellen, evoluutiogallerian, hyötykasvipuutarhojen ja näyttelyiden lisäksi varsinkin kesäkaudella loistavat ruusutarhat, alppipuutarhat, iirikset, pionit ja ääretön puulajisto.

Suuren alueen poluilla ja labyrinteissä aistit lepäävät kuin kaukana kaupungin hulinasta. Valtavaa puistoa, jonne on vapaa pääsy, reunustavat suuret paviljongit, joissa on esillä lääkekasvien historaa, geologiaa, minerologiaa ja muuta hepreaa.
Meille sattui tuulinen ulkoilupäivä täällä ja ehdimme nähdä komeudesta vain murto-osan. Ensi kerralla mennään eläintarhaan ja eväät mukaan ehdottomasti! Joihinkin gallerioihin on muutaman euron sisäänpääsy, suuri osa on ilmaista. Täällä todella nälkä kasvaa syödessä!


http://www.jardindesplantes.net/

Vielä hieman joulua

Ranskalaisille seimi on tärkeä juttu joulun aikaan. Olen bongannut monta ihanaa seimeä mitä erilaisimmista paikoista, kadulta, ravintolan edustalta, museoista, ja kirkoista tietty. Eräskin seimistä oli muotoiltu savesta.
Joulun koristeiksi käy lähes mikä vaan, jos se kiiltää. Lahjanaruista tehdyt rusetit tai sykkyrät ja ranskalaisten parvekkeiden kaiteista roikkuvat pienet lahjapaketit ovat yleisiä.
Yksinkertainen on kaunista.

Eglise Saint-Paul Saint-Louis (yllä)

Avenue des Champs-Elysees

Notre Dame

Au Vieux Paris

Iltakävelyillä voi myös tähän aikaan vuodesta paistatella katujen toinen toistaan kauniimmissa valaistuksissa.

Rue Biot Clichyllä (yllä)

Rue Montorguell

Rue Rambuteau

Kangaskaupoilla Montmartrella

Kävimme kangaskaupoilla tutuissa Montmartren maisemissa. Puoli päivää ja katukaupalla kankaita hiplailtuamme mukaan löytyi Mamalle hienoja uusia kukkaromateriaaleja ja minulle muutaman euron verhot!



Kierroksen päätteeksi söimme Le Ronsard Cafén sipulikeiton soupe l'oignonin . En oo koskaan saanut kukkulan juuren turistimestoissa kummoista ruokaa, toisin kuin ylhäällä olevissa muutamissa paikoissa, niin en saanut nytkään.Vaikutti siltä että kokki unohti keitosta tykkänään juustot ja sipulit. Sen sijaan ravintolan ikkunapöydän näkymästä Montmartren Sacre Coeur- kirkolle ei ollut valittamista.

Kävelyllä Keski-Ranskassa 2/2: Bourges

Pihakanat hyppelivät maatalojen pihoilla, kun matka Sancerresta jatkui 50km päässä sijaitsevaan departementin pääkaupunkiin Bourgesiin. Kaupunki tunnetaan piispoista, joista eräs, arkkipiispa Henry de Sully laittoi vuonna 1195 alulle projektin, jota tänäkin päivänä vielä ihastellaan: Bourgesin katedraalin. Tämä Saint Stephen's eli Pyhän Tapanin cathedral on Ranskan suurin goottilainen rakennus ja näkyy bussin ikkunasta jo kymmenien kilometrien päähän.

Minusta tämä oli rauhallisempi versio Notre Damesta. Kävelimme lähes hartaana sen massiivisia käytäviä: ei turistilaumoja vaan hiljaista, hämärää ja menneen mystisyyttä. Lasimaalaukset ovat kerrassaan upeita ja niitä on paljon. Kirkkoa kiertää hieno suuri puutarha. Kuukauden ensimmäisen sunnuntain tapaan (kuten kaikkiin valtion museoihin ja monumentteihin)tämänkin kryptaan ja 396 porrasta vievään torniin oli vapaa pääsy eikä muuten tarvinnut jonottaa.

Sillä välin kun haahuilimme suuressa kirkossa, ulkona pieni piskotus muuttui kunnon sateeksi. Klo 14 kiinni menevä Bourgesin Tourist Info oli suljettuna, koska kello näytti jo seitsemää vaille. Niinpä vuorossa oli kävelyä vajaan 70 000 asukkaan kaupungissa vesisateessa, ilman karttaa ja yrittäen olla eksymättä. Kerrankin maman sai suosiolla lähimpään museoon - sadetta pitämään.
Musée des meilleurs ouvriers de France eli Ranskan parhaiden käsityöläisten museo toimii entisten arkkipiispojen talossa ja esillä oli mm. minilouvre-näyttely.
Tuommosen naistaulun minäkin teen sit kun minusta tulee mosaiikkitaiteilija. Tämä on kumminkn Melaine Lanoen hieno luomus.

Keski-Ranskan sydämessä ei niin vaan mennä syömään kun nälkä yllättää. Lounas-ja illallisajan välillä lähes kaikki keittiöt ovat kiinni. Kävelimme tovin, ennenkun löytyi Cafés Monika jonka keittiö oli kyllä kiinni, mutta sateessa uitetutuille turisteille luvattiin kumminkin jotain: Parisian salad eli juustolla, tomaatilla, kinkulla, kanalla ja avocadolla vuorattu komistus, josta riitti hyvin kahdelle. Kahvi ja valtava pala ihanaa juustokakkua kruunasivat kaiken.


Bourgesiin jäi monta paikkaa vielä näkemättä, sen kanaalit ja kukkaispuistot, suihkulähteet ja lammet Jardin Pres-Fichauxissa, jotka näimme vain vilaukselta. Sekä Ranskan suuren finanssipohatan Jacques Coeurin entinen palatsi näyttelyineen.
Paluumatkalla Pariisiin vilkuttivat pienten kylien kauniit jouluvalot, tienvarsilla kymmeniä kilometrien matkalla pyörivät tuulivoimalat ja pimeässä ohi kiitävät luotijunat. Tavoitteeni käydä kaikissa Ranskan 22 alueesta, regionista, läheni tälläkin matkalla hiukan.