Kipuja

Kuntoutuksessa alkaa päästä toden teolla vauhtiin. Ympäri kehoa löytyy kipeitä kohtia, käyttämättömiä lihaksia jotka pääsevät täällä töihin. Eilinen päivä oli aamusta iltaan juoksemista lukujärjestys kaulassa. Opin oikeaa sauvakävelytekniikkaa, jumppari mittasi jalkojen pituuseroja, laadimme sormijumppaohjelman, testasin uusia rannelastoja ja hikoilin samban tahtiin ryhmäjumpassa. Päivän päätteeksi pääsin hierontaan joten voi uskoa, että uni maistui illalla.
Itsensä ympärillä kokopäiväinen pyöriminen käy työstä. Joka ikiseen sormeenkin on jumpalla keskityttävä, jatkuvasti keskustellaan Sinusta ja sinun voinnistasi. Kaikkihan tykkäävät puhua itsestään mutta samalla joutuu toteamaan oman kehonsa muutokset; että lanteet pyrkivät vinoon jalkaterän virheasennon takia, selän lihakset ovat heikot, sormivoima hukassa ja niskat tulehtuneet. Omaan rajallisuuteensa törmääminen monta kertaa päivässä on henkisesti rankkaa. Illalla tekee mieli uppoutua johonkin toiseen maailmaan, lähteä shoppailemaan (jos jaksaa) tai huutaa ja kannustaa kurkku suorana Suomen Leijonia.
Kyllä kolmen viikon itseensätörmäämiskurssi on kuitenkin paikallaan. Tosiasioihin kapsahtaminen ei tarkoita, että niihin pitäisi juuttua. Riittää kun ne tiedostaa. Sen jälkeen voi taas jatkaa matkaa ja unohtaa ikävät asiat (ja annetut neuvot)!