Pariisi vuonna 1900 - ja tänään

Petit Palais on "pieni"-nimestään huolimatta iso palatsi. Pysyviä kokoelmia pääsee katsomaan ilmaiseksi, mutta erikoisnäyttelyihin ostetaan lippu.
Paris 1900-näyttelyssä voi kurkistaa tuon vuoden Pariisin maailmannäyttelyn tunnelmiin. Lumieren veljesten vanhoihin elokuviin, siihen edistyksen ihmeellisyyteen, jota kävi tässä kaupungissa ihailemassa 51 miljoonaa turistia!

Paikalla ovat tänäänkin taiteilijat Cezanne, Pisarro, Mucha, Monet ja monet muut. Jo silloin Suomi pienine paviljonkeineen ponnisti isoveljensä Venäjän varjosta hienosti esiin Gallen-Kallelan, Sibeliuksen ja muiden ansiosta. Ja tänään - Suomi jälleen näyttävästi esillä parhaalla paikalla Albert Edelfeltin teoksella Luxembourgin puistossa. Ihmiset pysähtyvät suuren taulun eteen, tuijottavat sitä hartaana ja kumartuvat lähemmäs tutkiakseen tarkemmin taiteilijan ja teoksen nimen. Ja me taaempana tunnemme hienoista ylpeyttä ja liikutusta.
Sitten jatkamme näyttelykierrosta läpi vihreiden ja keltaisten salien palatsin sisäpihalle, josta löytyy viihtyisä café pienten lampien ja kukkivien kirsikkapuiden varjosta.

Petit Palais sijaitsee isoveljensä Grande Palaisin vastapäätä Champs-Élyséellä, johon mennään tietysti näyttelyn jälkeen himmailemaan. Jos etsii FC Saint-Germainin shoppia, ei pidä tehdä kuten me eli kävellä neljä kilometriä ees taas Champs-Élyséestä, vaan huomata sen löytyvän Metro Rooseveltin vierestä. Vaan mitä sitä ei tekisi, jotta saa 6-vuotiaalle fudarille asianmukaiset jalkapallosukat, lippalakit ja muut vermeet. Tuleehan siinä samalla syödyksi pehmistä maailman hienoimmaksi kehutulla avenuella, poseeratuksi Ferrarin vierellä, jutelleeksi paikallisten poliisien kanssa ja ihmetelleeksi miten hirveen iso se Riemukaari todellakin todellakin on.