työmaita

Tällä viikolla kesäiset rakennustyömaat jälleen antavat kuulua itsestään. Tasainen tum-tum-tum kaikuu läpi päivän aina iltaseitsemään, kun lähistöllä lyödään maahan talon perustuksia. Ajattelen äänen tulevan seinäkellosta, niin lakkaamatonta se on.

Kirjoitin tänään opiskelutyötä kaksi sivua. Työn palautus lähestyy. Kääk. Laajin koskaan kirjoittamani teksti, jossa arvioidaan kirjoittamiseni tasoa. Valmista tekstiä tulee olemaan noin 25-30 sivua. Ensi viikolla voi huokaista helpotuksesta sitten sen suhteen.
Jumpat jatkuvat kesäkuun. Jalan kanssa on edessä paljon työtä. On opeteltava alusta kävelemään. Soitin Kuopioon E-L:lle ja kysyin kokemuksia nilkan jäykistyksestä. Hän kertoi oman nilkkansa toimineen moitteettomasti jo 13 vuotta. Sitä vaan oppii käyttämään jalkaa toisella tavalla, kompensoi liikettä muusta vartalosta. Vähitellen vahvistuu.

Kerroin ystävälle olevani nykyään tasainen luonne - aina vihainen. Hän tuumasi huolettomaan tyyliinsä
- kiukku on energiaa, anna virrata vaan.

Zen oppaassa sanotaan kait viisaasti:
"Vastoinkäymisten tarkoitus on opettaa meille jotain mitä emme halua oppia."
Hmm. Ai kärsivällisyyttä?