5. lokakuuta 2010

PÄIVÄ NUMERO 16

Päivä alkaa lintsaamisella. Aamusta lukukalenterissa on ulkolenkki , jonka jätin väliin (ja bloggaan :) Oikea nilkka teki viikonloppuna parikin kertaa tenät eikä antanut istumisen jäljeen hetkeen astua. En tarkkaan tiedä mikä sen tila on. Kävin tänne lähtiessä kuvauttamassa nilkan, enkä ehtinyt saada lausuntoa. Siinä on tekonivel - vielä. En oikeastaan uskalla asiaa ajatella, koska ei ole Heinolan Reumaa jossa se leikattais.
Mut ei tämä vielä mitään - mää söin eilen makkarakeittoa! Vois luulla ettei se ole kovin ihmeellistä mutta on se! En ole kahteen viikkoon täällä syönyt perunaa, vaan pistellyt kasviskeittoja; punajuuri, porkkana, kukkakaalikeittoa...Eilen sit oli taas omituisen (pussi)keiton näköstä juustokeittoa ja mää aattelin höllätä dieetiä sen verran. Kerrottakoon ettei ole aikomus kokonaan jättää pois hiilihydraatteja, NIIN EI SAA TEHDÄ, vaan vähentää, koska syön niin paljon leipää ja perunaa. Hiilariaterian jälkeen yleensä tulee vetämätön olo. Täällä erityisesti eron huomaa, kun nopeat hiilarit on jättänyt hetkellisesti pois. Toiseksi oon huomannut, että ruokien maku herkistyy, kun on välillä ilman. Jopa keitetty porkkana maistuu hyvältä. Ja makkarakeitto :)
Siitä tulikin mieleen et alkuviikon painonmittaus näytti tismalleen samaa kuin viikko sit. Eli toisella viikolla paino ei enää tippunutkaan. Nyt täytyy kiristää vyötä loppua kohti.

Vapaa-ajan ohjelmaa

Virallisen ohjelman lisäksi voi iltaisin harrastaa monenlaista jos jaksaa. Talossa on vapaa-ajanohjaaja Vesku, joka viihdyttää ja kiihdyttää kavereita ihan työkseen. Ohjelma jaetaan aina viikoksi kerrallaan. Veskun kyyditsemänä tehdään retkiä lähiympäristöön, mikä on ilahduttavaa niiden ihmisten kannalta, joilla ei omaa autoa ole ja seutu on vierasta. Punkaharjun kansallismaisemiin, Kerimäen puukirkkoon, Metsämuseoon, Parikkalan patsaspuistoon muutamin esimerkein. Hinnat eivät päätä huomaa esim. retki Savonlinnaan 6€. Tiistaisin on asiointikuljetus Punkaharjun keskustaan. Torstaisin on karaokeilta ja lauantaisin tanssit ravintola Kruunupuistossa. Kesällä on käytössä Kruunupuistoareena, jossa käy julkkisesiintyjiä ja koko kylä luultavasti. (Ihan vieressä 50 m.)
Lisäksi ohjelmassa on yhteislaulutuokioita, laserpistooliammuntaa, turvesaunaa (maksusta), luontovisaa, fresbee-golfia, mölkkyä, iltahartauksia, pc-pelejä...Talvisin voi Saimaan jäällä retkiluistella. Harva vaikeavammainen siihen tosin kykenee.
Lisäksi maksusta on iltaisin ylimääräsiä jumppa- ja allasryhmiä hinta 3€. Näihin voi kai osallistua myös hotellivieraat. Talossa on paljon ihmisiä, joten osallistujissa löytyy. Vapaa-ajanohjelma on täällä järjestetty minusta aika mukavasti. Tosin harvoin jaksan osallistua mut mää oonki niin vanha.
Kerron näitä juttuja talosta, koska reuma- ja kuntoutuskaverini lukevat ja kyselevät millasta täällä on, jotta tietävät kannattaako tänne tulla kuntoutukseen. Nämä toki ovat vaan mun kokemuksia, mutta toiv. ihmiset saa jonkinlaisen mielipiteen. Ja kysyä saa lisää!
Mutta koska paino ei tipu, eikä kunto kohene kirjoittamalla, painun ohjelman mukaisesti kuntosalille hikoilemaan.
Kuntohoitaja Veli-Matti ohjaa kuntosaliryhmän. Muut ovat ensikertalaisia mutta miepä pääsen hyppään suoraan alkuverytellen kuntopyörällä, sit selkälaitteeseen, vatsalihakset, reisipenkki, lähentäjät ja loitontajat jne. Joku on sössinyt ajanvaraukset ja varannut tilan kahdelle ryhmälle päällekkäin. Mä olen jossain näiden välissä. Joku ahdh-aikuinen hyppii tasapainolaudalla vaarallisen näköisesti. Onneksi on toinenkin ohjaaja - tiedä mitä hää seuraavaksi keksii. Tarrapainoja ei edelleenkään kuntosalilta löydy ja puntteja on näillä käsin paha nostella. Muuten tosi hyvä harjoitus, päälle venytykset pitkän kaavan mukaan ja sit onkin taas kiljuva nälkä.
Iltapäivällä vietän pitkästyttävän session sos.työntekijällä, jonka piti olla kiva tyyppi mut hää onkin sairaana. Päätän työllistää sijaisen ja pyytää soittamaan oman kaupunkini virastoon yhdestä asiasta. Täti on iloinen kun saa töitä. Päivän hyvä työ.

Teen iltapäivällä vielä kävelylenkin. Keli on uskomattoman lämmin ja otan kameran mukaan. Vastaan tulee vaahtopäitä ja tuulen suhinaa. Kuvaan auringon säteitä puiden takaan. Ja ampiaisia!
Käymme Maisan kanssa ekaa kertaa täällä ollessa iltauinnilla. Lillumme poreammeessa ja vilkutamme valvontakameralle kuin kersat. Maisa kotiutuu huomenna. Sen vuoksi pujahdamme vielä kokeilun vuoksi höyrysaunaan. Ei siellä muita ollutkaan. Kai.
Hyvää yötä, oon ihan puhki.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

50 VUOTTA ELÄMÄÄ

Maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna pidettiin huippusalaiset synttäribileet, jotka huippusalainen synttärikomitea suunnitteli huippusalais...