Kotona jälleen!

Postiluukusta kilahti kuntoutuskertomus.
Status: "Mieleltään vireä, positiivinen. Liikehtiminen hieman jäykähköä. Sormissa....käsissä...Kyynärpäissä....polvissa...Lonkissa...nilkoissa...varvasväleissä...Jalkapohjat arat. Askelpituus lyhyt, nilkkojen jäykkyyden vuoksi askel töpöttävää."
Ärsyttää kun Seppo kirjoittaa "Oikean nilkan proteesi irtoamassa..." Mitä V****a, mistä se voi sitä tietää, kun en oo saanut edes kirurgin lausuntoa. Jos musta on kiinni niin sitä ei luuduteta IKINÄ. Ei pitäs mennä asioiden edelle. Hmph!

No meitsi ehkä kieltää todellisuuden mutta mitä sitte. Minä päätän minun nilkasta eikä Seppo. Ja tätä asiaa ehtii jahkuta myöhemminkin.
Joka tapauksessa tyttö on taas kerran tarkkaan arvioitu varpaita myöten. Tuo töpöttävä on ihan uusi ilmaus. Ihmettelinkin, kun askelmittariin kertyi niin ripeästi lukemia. (Kerran suutuin kun lekuri kirjoitti et mulla on sirottava olkapää, mut nykyään olen kuulemma positiivisempi).
Kuntoutumisen haasteellisin osuus on edessä: liikunnan, terveellisen ruoan ja säännöllisen elämän jatkaminen kotona. Eka päivänä heti tilasin pizzan. Toisena päivänä meinasin kuolla nälkään, kun ei meillä oo kotona puffettipöytää. Kiersin silti järveä pyörällä (9km) ja seuraavana päivänä vesijuoksin 45 minuuttia. Sain jumpparilta mukaan harjoituspäiväkirjan, johon merkitään liikuntasessiot. Viime kerralla intoa sen täyttämiseen taisi kestää pari viikkoa. Yrittänyttä ei voi moittia.
Muuten kuntoutuksen hyöty kiteytyy pariin asiaan. Kipu pysyi hallinnassa (silti liikuin), jopa vähensin kipulääkkeitä loppua kohti, verenpaine on tavislukemissa, innostuin taas vesijuoksusta ja tuli rautaisannos rappuaskellusta. Kyllä motivaatio tosiaan lisäätyi mikä oli yköstavoite. Sitäpaitsi tutustuin ihguihin immeisiin.

Viikon alku on ollut politiikkapainotteista. Kävin maanantai-iltana tilaisuudessa jossa kansanedustaja Tuula Peltonen laulatti karaokea ja puhui väliin terveisiä eduskunnasta.
Toinen tilaisuus oli eilen, kansanedustajaehdokas Tony Melville alusti aiheesta Mihin Jyväskylä on menossa. Hyvä kuulla ehdokkaiden mielipiteitä ja nähdä heitä livenä, koska ens keväänä täytys päättää ketä äänestää. Kyllä - yhteisten asioiden hoitaminen kiinnostaa, mutta älkää peljätkö, en ole lähdössä ite mukaan mihinkään. En sovi poliitikoksi, koska tulen niin pirun vihaiseksi epäoikeudenmukaisuuksista, etten pystyisi käsittelemään asioita neutraalisti. Aina ei auta etes positiivisuus, kun ihmisiä kohdellaan törkeästi.
Miun kutsumuksein on töpötellä muissa asioissa :)