17. lokakuuta 2014

Metro vie menneisyydestä tulevaisuuteen

Ja toisinpäin.
Pariisin metrolinja 1:n päätepysäkit ovat kuin kahdesta eri maailmasta. Seikkailimme tällä viikolla niissä molemmissa: La Défensen ultramodernissa lasikaupungissa läntisessä Pariisissa sekä keskiaikaisessa Vincennesissä, kaupungin vastakkaisella laidalla.
Samannimisiltä pääteasemilta metroon noustessa oli kerrankin hetken tilaa ja istumapaikkoja, yleensä vaunut ovat täpötäyteen ahdettuja.
La Défense ei lakkaa hämmästyttämästä. Järkälemäinen lasinen riemukaari siellä (Grande Arche) on perinteistä Napoleonin aikaista pikkuveljeään (Arc de Triomphe) paljon isompi. Joku tarkkanäköinen kertoin Isossa kaaressa olevan Koneen tekemä hissi, joka harmikseni on ollut rikki jo kolme vuotta. Olis varmaan aika hienot maisemat tuolta ylhäältä.
La Défense on nuorekas bisneselämän keskus elokuvateattereineen ja happeninkeineen ja porukka chillailee ja shoppailee Euroopan suurimmassa ostoskeskuksessa, Quatre 4 Tempsissä.
Minua tuonne vetää halpa "citymarketti" Auchan nimeltäään, josta löytyy kaikkea , mitä Pariisissa asuessa yleensäkin tarvii.
Olo on kuin avaruudessa kaiken tuon futuurisen maiseman keskellä. Sitten tulee vastaan vanha puhelinkoppi!

Château de Vincennes metrolinjan toisessa päässä ei olikeastaan ole vain linna vaan kokonainen keskiakainen linnoitus muureineen, vallihautoineen, kappeleineen ja nostosiltoineen.
Alunperin 1200-luvulla täällä oli kuninkaallinen majapaikka, viereisen Vincennesin metsän saalistusretkiä varten. 1300-luvulta alkaen paikkaa alettiin laajentaa, rakennettiin yhdeksäntorninen linna ja suojamuuri sekä upea kappeli, joka on edelleen yksi goottisen tyylin aarteita. Lopulta linnoitusta tarvittiin puolustustarpeisiin ja nykyään siellä järjestetään konsertteja vähän niinkun Olavin linnassa.
Sattui aurinkoinen päivä, kun nämä linnan neidot istuskelivat muurien suojissa tuulettomassa paikassa ihmettelemässä, mitä kaikkea täällä on vuosisatojen aikana tapahtunut. Eväänä oli seesamitikkuja, pikkumadeleineja ja tietysti viiniä ja pihoilla sai käyskennellä vapaasti.
Linnan sisälle pitää maksaa lippu nähdäkseen kuninkaalliset asuinhuoneet, vankisellit ja kellotornit. Terassilta kerrotaan olevan upea näkymä yli koko paikan ja kauas asti.
Meitsi olis viettänyt puoli päivää pelkästään linnan putiikissa, jossa oli himoitsemieni historiakirjojen lisäksi monenlaista ritari-ja linnanneitotarpeistoa perheen nuorimmaisille.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti

Kiitos kommentistasi!

50 VUOTTA ELÄMÄÄ

Maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna pidettiin huippusalaiset synttäribileet, jotka huippusalainen synttärikomitea suunnitteli huippusalais...