Täällähän pääsee Ranskan makuun....

Ranskalaisessa ruokakulttuurissa ihailen eniten sitä, miten eri alueet valmistavat omaan ilmastoonsa ja maaperäänsä sopivia tuotteita ja näitä vuosikymmeniä tai jopa -satoja tehtyjä perinneruokia markkinoidaan voimakkaasti. Niitä arvostetaan ja valtio tukee tällaista maataloutta.
Kävelyllä lähiseudulla törmäsimme jonkinlaisiin maakuntain ruokamarkkinoihin. Tarjolla oli provencelaisia oliiveja ja niistä valmistettuja tuotteita siinä missä baskilaista lihaakin. Myyjät tarjosivat auliisti maistiaisia ja me tietysti tartuimme jokaiseen.

Kuivattua hedelmää, pateita, macaroneja, korsikalaista makkaraa ja hilloja.... kaikki käsityönä (artisan) tehtyä eikä mitään tehdasvalmisteista.
Erilaisten konjakkien maistelun jälkeen sorruimme ostamaan nougatia, joka oli NIIN hyvää ja ah niin tuoretta. Siinä oli laventelia ja voita, ja hunajaa pursui kuin mahlaa sen välistä. En ole milloinkaan edes tiennyt, että nougat voi olla tällaista. Aiempi kokemus rajoittuu kaupan koviin palasiin ja markkinoilla saataviin englantilaisiin massatuotteisiin.
Vaan kyllä se käsityö täälläkin maksaa. Kilohinta tälle pehmeälle herkulle oli noin 80€ ja sitä kuulkaa tarkkaan siivutettiin kotosalla....