Päivä oli pitkällä kun maltoimme levähtää shoppailukierroksen päätteeksi. Istuimme romanttisen Saint-Martinin kanavan varrelle syömään lounasevääksi tehtyjä jambon baguetteja eli kinkkupatonkia ja mandariinia.
Tämän Seinestä erkaneva kapea kanava on kyllä erikoisen kaunis paikka. Sunnuntaisin kanavan varsilla kävelevät pariisilaisperheet ja viereiset kadut suljetaan autoliikenteeltä. Näin arkisin siellä on jos jonkinlaista filosofia haaaveilemassa, ja nuorisolla on mukanaan oikeat pitkävartiset viinilasit, joista huuhdellaan piknikeväät alas.
Kanavalle on lyhyt matka esim.Republique-aukiolta.
4,5 km pitkästä kanavasta osa kulkee maan alla. Sen suunnitteli 1800-luvun alussa Ludvig XIV pohjoisen raaka-ainekuljetuksia varten. Korkeuserojen takia kanavassa on useita sulkuportteja.
Myös rantaa ympäröivä alue näyttää tutustumisen arvoiselta. Tällä reissulla ei paljoa ehditty läheisiin kortteleihin, mutta seuraavaan kertaan. Ehdottomasti.
Yksi määritelmä kanavan alueesta löytyi netin syövereistä:
"Saint-Martinin kanava on paikka, joka pitää nähdä ja jossa pitää näyttäytyä. Se on erityisen suosittu ahdistuneiden yliopisto-opiskelijoiden parissa – täydellinen paikka löytää itsensä samalla kun tarkkailee toisia."
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!