28. lokakuuta 2009

haparoiva keski-ikäinen etsii parempaa elämänlaatua

Muutamaa päivä vajaa kolme viikkoa kuntoutusta on takanapäin. Äsken olivat jumpparin ns.loppumittaukset, jossa arvioidaan kuntoutuksen toteutumista. Niskan liikeradat ovat huonontuneet, kivun hallinnassa ei tavoitetta saavutettu. Tieto on lisääntynyt ja lihaskunto parantunut. Kestävyyttä on enemmän: jaksan nousta tuolilta kymmenen kertaa ilman käsiä n.15 sekunnissa ja ajaa kuntopyörällä 20 min vastuksen kanssa kohtuullisin tuloksin. Veren alapaine on laskenut mutta on silti koholla eli yli sata. Eilen lekuri kirjoitti verenpainelääkityksen. Silti päätin vielä yrittää kotikonsteja eli vain yksi kuppi päivässä kahvia, suolaa vähemmän, kebabia tosi harvoin ja muutenkin rasvatonta ruokaa ja enemmän liikuntaa. Pelkästään täällä oleminen on nimittäin jo laskenut alapainetta yli kymmenellä, johtunee säännöllisestä ja terveellisestä elämästä sekä paljosta nauramisesta - kaikesta huolimatta. Silti yli sadan paine on lääkärin mukaan vakavampaa reumaatikolla kuin terveellä ihmisellä.
Kahvin vähentäminen laitoksessa on yllättävän vaikeaa. Sille on sosiaalinen tilaus, kun tiettyinä aikoina kokoonnumme harjoittamaan vertaistukea, joku keittää sumpit ja sit vaihdellaan kokemuksia, heitetään vitsiä ja nauretaan vattat kippuralla. Jollei paineet edelleen putoa niin sitten aloitan lääkkeen. Beettasalpaajan tyyppisen, koska mulla on myös sydämen hakkailua silloin tällöin.
Palautin sähköiskumittarin ja totesin sen olevan hyödytön. Samoin kylmäpakkausten. Eivät auttaneet venytyksetkään niskakipuun, muualle kyllä. Kysyin onko lekurilla muita kipulääkevaihtoehtoja niskaan kuin tramal ja panacod, jotka eivät näköjään auta. Niskakipu kävi sietämättömäksi ja alkoi jatkua pitkin päivää päättyen mikreenityppiseksi päänsäryksi. Sain uuden lääkkeen Triptylin kokeiltavaksi. Sitä on käytetty tuloksellisesti koviin kiputiloihin, todetaan pakkausselosteessa. Otetaan illalla, koska lääke väsyttää. On käytettävä pidempään, jotta tehoaa. Olen parina aamuna ottanust sitä eikä ainakaan tänään kipu ole niin paha. Mutta aamuisin on väsynyt ja tokkurainen olo. Lääke nostaa kivunsietokykyä. Ja olisinhan tokkurainen joka tapauksessa kipeänä. Muina mahdollisina sivuvaikutuksina mainitaan suun kuivuminen, muistihäiriöt, haparointi, huimaus, ihottuma, keltaisuus varsinkin hoidon alkuvaiheessa. Niin ja sukupuolisen halun ja kyvyn muutokset ehheh...nyt ne perhanat lähtee sitten loputkin.
Olen silti hyvin toiveikas.

1 kommentti:

  1. Lääkkeitä kipukierteen katkaisuun on aika monia, minullakin kokeiltiin varmaan ainakin viittä erilaista aikanaan. Muistelen Triptylinkin olleen käytössä. Joissakin sivuvaikutuksia on enemmän, joissakin vähemmän. Tokkurainen olo alkuun ei ole varmasti mikään ihme, mikä ajan kanssa voi hävitä. Niinkuin sanoit, migreenissäkään olo ei kovin selkeä, saati että tekisi mieli jotain "piip"...Vinkkinä: lantionpohjalihasten jumppaa ei sovi unohtaa ;).

    Varmaankaan ei kannata enää kauaa katsoa koholla olevaa painetta, kun 80:een on vielä matkaa.

    Laitan pitempää tekstiä, kunhan aika sopiva:)

    VastaaPoista

Kiitos kommentistasi!

50 VUOTTA ELÄMÄÄ

Maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna pidettiin huippusalaiset synttäribileet, jotka huippusalainen synttärikomitea suunnitteli huippusalais...