vihreitä miehiä ja naisia

Huomenna olis sit lähtö Heinolaan nilkkaleikkaukseen. Mieliala on jo alistunut ja tää toivoo, että operaatio olis äkkiä ohi. Ei sitä oikein jännitäkään. Vaikkei siellä pääse helpolla, niin tietää tunnin tarkkuudella tulevan.
Osastolle päästyä hoitaja tulee vastaan, saattaa huoneeseen, näyttää sängyn ja kaapin johon purat tavarasi. Sitä toivoo ikkunapaikkaa, jotta voisi katsella ulkomaailmaan. Hoitaja hakee aamutossut, yöpaidan, pyyhkeen ja aamutakin sekä leikkaussalipaidan. Hetken päästä menet tulohaastatteluun, kerrot ne asiat, jotka on ylhäällä kymmenissä heidän papereissaan: vointi, lääkitys, onko iho kunnossa, hampaat tarkastettu, mitään muita ongelmia sitten viimeisen niin ja onko erikoistoivomuksia ruoan suhteen. Hän mittaa verenpaineen. Käyt syömässä, verikokeessa ja röntgenissä, kävelet robottina sairaalan käytäviä.
Menet huoneeseen, tapaat kirurgin ja ehkä anestesialääkärin. Kirurgi osoittaa röntgenkuvaa, puhuu asiallisesti ja katse veistettynä. Hän kertoo sen minkä jo tiedät, luudutetaan vasen nilkka, kipsiaika on 10-12 viikkoa ja plaap plaap. Alkuillasta hoitaja tuo teetä ja ilmoittaa, että pääset ensimmäisenä tai toisena aamulla leikkaussaliin ja että yökkö kyllä sitten herättää hyvissä ajoin ottamaan esilääkkeen. Odotat että pääset nukkumaan, käyt suihkussa, pistät yöpaidan päälle ja pyydät unilääkkeen yöksi. Et jaksa katsoa telkkua etkä puhua kellekään. Nukut hyvin tai huonosti sairaalan steriiliin tuoksuun ja aamuyöstä yökkö luvatusti tulee. Otat unenpöpperössä pikasuihkun, puet päälle puhtaat housut, liian ison leikkaussalipaidan, kampaat tukan, pistät huulipunaa salaa hoitajalta ja otat esilääkkeen. Mieli tekee helvetisti kahvia koska sitä ei saa. Vedät peittoa korviin ja odotat kutsua saliin.
Hoitaja saapuu mutta ei paljon paina, kun esilääke turruttaa kivasti ja haluat vaan nukkua. Hoipertelet silti toilettiin hoitaja käsipuolessas ja vaaput takaisin sänkyyn. No niin nyt päästään lähtemään, hoitsu toteaa reippaalla äänellä. Jarru pois päältä ja sänky alkaa liikkua, käytävä liikkua, hissin nappeja painellaan, ihmisiä leijailee pääsi ohi. Viileä käytävä ja leikkaussalin ovet. Vieläkin steriilimpi haju, joka lakkasi itkettämästä viime vuosituhennella. Vihreätakkisia. Jokainen heistä esittelee itsensä ja hyörii ja sanoo hei ja katsot heitä oudosti. Sinut siirretään useiden käsivarsien avulla sängystä leikkauspöydälle. Alkaa valmistelut. Laitetaan lämmin peitto päälle. Joku jonka nimeä et muista kysyy haluatko kuunnella musiikkia. "Tahdon nukkua leikkausen ajan...". Toinen nimetön alkaa läpytellä rannettasi, juttelee mukavia houkutellessaan suonta esiin. Nyt nipistää ja ohut neula liukuu suoneen tai sitten ohi. Seuraavaksi pistää siihen ravintoliuospussin kiinni, kiertää sivunupin auki ja painaa ruutalla lisää rentoutusta, koska huomaa että alat panikoida ja silmäkulmasta valuu kirkasta nestettä. Vihreän jengin johtaja kuuluu saapuvan paikalle teroittelemaan veitsiään, huikkaa hengityssuojansa takaa heivaanheit ja hän heittää kevennystä hoitajille, jotka nauravat. Sitten pyydetään kääntymään kyljelleen, ääni selkäsi takana painelee ranganviertä aikansa sormillaan, pyyhkii keskiselkää kylmällä puhdistusaineella, ja puhuu kai itselleen "laitetaan puudutus nyt nipistää ihan vähän, rouvan täytyy pysyä hereillä, että saadaan aine menemään oikeaan osoitteeseen..."
Puudutuksen laitto onnistuu ekalla, tokalla, tai kolmennella kerralla ehkä. Ei haittaa. On rento olo ja shanat tulevat shuusta jännäshti..."laittakaa sit tarpeeksihi sitä puudutusta ja unilääkehttä kans, en haluu khuunnella niithä ääniä (poraamista, sahaamista ja paukuttelua), jookhos?. Shitäpaitsi kirurgikaan ei näytä yhtään hasshummalta, shillon rintakarvoja kivasti tosha...
Pian pitäisi alkaa puutumaan, tuntuuko jo jotain? Ei tunnu, Tuntuuko nipistelyä varpaissa. En mhinä thiijä...Tuntuuko tämä entäs tämä? Anestesialekuri kokeilee kylmää esinettä eri kohtaan jalkaa, puristelee kintusta. Lopuksi ei tunnu enää missään mitään, jalka tuntuu olevan siinä paikassa johon se aamulla jäi, ja jonkun toisen jalka roikkuu tossa telineessä.
Nyt laitetaan unettavaa lääkettä, toteaa yliveto vihreä olento. Silmät painuvat raskaana kiinni ja vaivut kesäiseen uneen kukkaniityllä. Herätessä olet parhaassa tapauksessa heräämössä. Vihreitä miehiä on vähän vähemmän, mutta yksi on varmaa: On kauhea pissahätä ja nälkä! Pyydettäessä ja jos ei ole pahoinvointia, voit saada puoli kupillista kahvia ja konjakin. Jahka ensin käyt astialla (mikä voi vielä tunnin). Joskus tulevaisuudessa alkaa elämä valjeta, ja kuulosttelet hoitajanapin kanssa koska puudutus lakkaa. Oot krapulassa mutta homma etenee.