Huomenta, meitsi taas kukonlaulun aikaan koneen äärellä, kun jotkut autuaat nukkuvat.
Vedän takaisin kaikki elvistelyt liikkumisesta ja rappusista. Joka paikka on ihan jumissa. Kiipeily Montmartella mäkeä ylös ja alas, samoin portaita näiden oman asunnon rappujen lisäksi ylitti annostuksen. Hölmöt vielä Abbessesin metroasemalla seurasimme vaan sortie-merkkiä hissin ohi, kunnes rappusten aina vain jatkuessa hokasimme että uloskäyntihän on jotain puolessa välissä kukkulaa.
Montmartella samoillessa tuli ihan uskomaton fiilis: Olen taas täällä!
Aluetta kuvaillessa suloinen vois olla osuvin sana. Se kylämäinen tunnelma, kapeat kadut joiden varrella on kukkaistutuksia ja pieniä kauppoja, kahviloita, gallerioita ja museoita, pistää huokailemaan. Ja jokaiseen haluaisi poiketa sisään. Löysin myös ihanan purnukkakaupan!
Kukkulan keskellä torilla parveilee turisteja ja taiteilijoita, joiden työskentelyä voi seurata paikan päällä. Lisäansioiden toivossa osa maalaa ohikulkijoiden muotokuvia.
Ok, kyllähän tämä on turistirysä, mutta sen historia vaan kerta kaikkiaan on vertaansa vailla. Se vanha boheemi tunnelma on täällä ikäänkun nykyajassa. Juuri tänne sopii Göran Schildtin toteamus kaupungista:
”Pariisi on ensisijaisesti koulu niille, jotka uskovat kauneuteen sen eri muodoissa.”
Aikoinaan alueen kolmisenkymmentä myllyä jauhoivat ympäröivien peltojen viljaa. Myöhemmin osaan perustettiin tanssi ja hurvittelupaikkoja. Kuuluisan Mouling Rougen lisäksi jäljellä on enää muutama.
Picassot ja Renoirit asuivat ja maalasivat näillä kaduilla, ja kerrotaanpa Gallen-Kallelankin viettäneen kukkulalla villiä poikamieselämäänsä. Meitsi tietysti bongasi place de Tertreltä ihanan taulun. Hinta näkyi liikkuvan 160€:n tienoilla, joten en viitsinyt lähteä edes tinkimään. Ainakaan vielä.
Taulujen lisäksi myynnissä on pariisijulisteita, kaktusjäätelöä, ihania creppejä ja kallista ruokaa. Kukkulalle vievillä portailla hengailee jos jonkinlaista busineksenpyörittäjää. Ihan ilmaiseksi saa ihailla mieletöntä näkymää Pariisin ylle. Sacre Courin kirkon tornista se näkyy vieläkin kauemmas.
Montmartella on myös pieni viinitarha, jonka sadonkorjuujuhla osuu sopivasti täksi viikonlopuksi. Tarhan viinit huutokaupataan ja rahat käytetään alueen hyväksi. Nähtäväksi jää millaiset karkelot on tiedossa, kun meillä asti n. puolentoista kilometrin päässä autojen parkkeeraaminen kadun varrelle on viikonloppuna kielletty.
Siis sinne hurvittelemaan.
Taivas näyttää pilvettömältä ja on luvattu noin 15 C. Eilen satoi vettä.
Have a nice day!
Tilaa:
Lähetä kommentteja (Atom)
50 VUOTTA ELÄMÄÄ
Maaliskuun ensimmäisenä viikonloppuna pidettiin huippusalaiset synttäribileet, jotka huippusalainen synttärikomitea suunnitteli huippusalais...
-
Äskettäin lonkkaan tekonivelen saanut ystäväni kysyi, kuinka menettelen lentokentän turvatarkastuksessa, kun on metallisia tekoniveliä. Noh...
-
Ostin taulun koska halusin hemmotella itseäni. Olin nähnyt maalauksen jo kuukausia sitten taiteilijaystäväni kotona, mutta päätin unohtaa ko...
-
älä hetkeksikään lopeta. Uneksi vain mahdottomia, sillä huomista eivät järkevät latteudet kiinnosta. Ole hyvä unelmiasi kohtaan, ja anna nii...
Tonne mä haluan ehkä ekana!
VastaaPoista