pariisin kotimme

Lomamme alkoi vuokraisännän lahjoittamalla shampanjalla, kuinkas muuten kun patonkimaan shampanjapääkaupungissa ollaan.
Kämppä on, miten sen nyt sanoisi, taiteellinen poikamiesboksi eli yksinkertainen ja tyylikäskin, mutta siivous on ranskalaisen suurpiirteistä (sopii mulle). Samaten remonttipuoli on iloisesti rempallaan, ja tämän totesi myös toinen puoliskoni joka aloitti eilisen päivänsä kiristämällä keittiön lähes irti olevan hanan ja sulattamalla jääkaapin pakastelokeron, koska "sitä ei oon varmaan koskaan sulatettu". Seinillä on asunnon omistajan itsensä maalaamaa abstraktia taidetta, ihanan boheemia minusta. "Pensselinputsaustaidetta", tuumaa puolisko ja kertoo itsekin tehneensä tuollaisia monta kertaa.
Kaksi ranskalaista parveketta aukeaa sisäpihalle ja katoille jotka näyttävät siltä kuin niihin olisi pinottu kukkapurkkeja väärinpäin. Makkarin ikkunasta vilkuttaa Eiffeli, samoin toiletista. Aika luksusta istua pöntöllä ja katella iltaisin välkkyvää rautarouvaa :)
Talo on vanhoja pariisin keskustan taloja joissa ei ole hissiä. Meinasin saada sydärin, kun raahasimme matkatavaroita kapeahkossa rappukäytävässä puisia kierreportaita kuudenteen kerrokseen. Ilman tavaroita kipuaminen alkaa jo sujua ja tekee tosi terää perskankuille.

Täällä on joku helleaalto meneillään. Lämmintä on luvattu +29. Viereisen Notre Dame de Loretten kirkon kellot soivat sen seitsemän kertaa ainaskin pyhänä. Lähellä olevan Marttyyrien kadun (rue des Martyrs) leipomot, juustokaupat, lihamyymälät, herkkupuodit kuhisevat ihmisiä. Mouling Rouge ja Montmartekin ovat muuten suht lyhyen kävelymatkan päässä. Ja tietysti paheiden Pigalle (ei sillä että se kiinnostais eh)
Nyt on tullut todettua, että asunnon vuokraaminen ulkomailta netin kautta on suht helppoa ja täysin mahdollista vaikka kapulaenglannilla. Kaiken lisäksi jo viikon-parin matka tulee paljon halvemmaksi, kuin jos asuisi hotellissa. Vuokrausajan ollessa pidempi, voi hinnasta tinkiä paljonkin. Kannattaa kokeilla!