Katsoimme Theâtre Marignyssä Cabaret-musikaalin.
Pariisin 144 teatterista valinta osui tähän, koska siitä oli paikallisuutisissa. Kun ei kielestä mitään ymmärrä niin helpottaa seuraamista edes tuttu tarina.
Näin samaisen näytelmän muutama vuosi sitten Jyväskylän kaupunginteatterissa, mutta tämä oli kyllä tuhmempi versio.
Pieniä mustia pitsipöksyjä ja lähes alastomia naisia lavalla tanssimassa "sen" tahtiin ja nähtiin välillä paljas persuskin. Tupakin tumppeja, heleää laulua ja tiiliskivi, joka vieri aina katsomoon asti.
Näytelmän lisäksi kiinnostava oli koko ilta; ei sitä kovin usein eläissään käy pariisilaisteatterissa.
Jännitin onkohan ihmiset pukeutuneet hirveän hienosti, koska teatteri on Champs-Elyseen varrella ihan presidentinpalatsin vieressä. Jospa paikalla onkin créme de la crémee ja me tavikset siellä sitten yritetään sulautua joukkoon.
Vielä mitä.
Suomessa pynttäydytään teatteriin mennessä paljon hienommin kun Pariisissa. Tavallinen teatteriasu taisi olla poolopaita ja farkut. Mutta muuten näki, että paikalliset rakastavat teatteria.
Yleisö eli mukana näytöksessä, huuteli ja osoitti suosiotaan kabareejohtajan heittoihin. Pari ihmistä yleisöstäkin pääsi lavalle näyttelijöiden ”puristeltaviksi”. Homouteen tai kaksimieliin juttuihin suhtaudutaan hyväntahtoisen humoristisesti.
En enää ihmettele kun puolet Pariisin teattereista on komediateattereita: Comedie de Paris, Comedie Bastille, Comedie Caumartin, Comedie Republique, Le Comedy club, Alambic Comedie….
Teatterilipun hinta vaihteli paikasta riippuen alkaen 25 eurosta. Keskihintaisella lipulla pääsi toisen kerroksen parvekkeelle.
Paikalliset ovat nuukia. Kukaan ei vienyt ulkovaatteita parin euron narikkaan, vaan raahasi niitä mukanaan kuumaan saliin. Ja näytöksen väliajalla nämä juovat baarissa vettä. Ehkä he tuhlasivat kaikki rahansa kalleimpaan lippuun.
Näytöksen jälkeen söimme hienosti eli joulukojun lettupannulta isot juusto-kanacrepit ja vin chaudia, etäisesti glögiä muistuttavaa kuumaa viiniä.
Samalla katsellen mustaa taivasta vasten pyörivää Roue de Parisia ihan läksiäistunnelmissa.
Joku on sanonut, että kerran Pariisin löydettyään ei voi enää kääntyä takaisin. Mulle taitaa olla käymässä juuri näin..
Käy katsomassa pätkä kabareeta klikkaamalla tästä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!