Toisessa ikkunassa ristiin rastiin lennelleet suihkarit piirtelevät vaalenapunaisia raitoja sinitaivaaseen.
Tunnemme itsemme melkein kaupunkilaiseksi, kun pyykkäämme kolikkopesulassa muiden pariisilaisten kanssa.
Näitä pesuloita on joka nurkalla, lähin 50 metrin päässä. Koneellinen pyykkiä maksaa 4 euroa ja kuivausrumpu 1€/ 8minuuttia. Sunnuntaisin pesulat ovat täynnä lehteä lukevia tai muuten pyykkiänsä odottelevia ihmisiä.
Myös palvelupesuloita on paljon. Pariisilaiset pesettävät pyykkejään, pukujaan ja lakanoitaan. Muutenkin taitavat käyttää palveluita ja vaatia niitä enemmän kun me suomalaiset.
Ei oo vielä tullut vastaan kuppilaa, jossa ei tarjoilija tulisi pöytään kysymään mitä saisi olla, kun istahtaa alas.
Täällä ei mitään itsepalvelumeininkiä tunneta.
(Eniten Suomessa ärsyttää kun ei edes puhelimessa ei enää saa mitään asiakaspalvelua)
Remonttia jossain päin taloa on tehty koko täällä olomme ajan. Kaksi sähkäriä puuskuttaa arkiaamuisin, jos ei meidän niin alakerran oven taakse tikapuidensa kanssa. Vaihtavat rappukäytävään liiketunnistimella toimivaa valoa ja rupattelevat kovasti keskenään.
Työt alkavat noin 8-8.30 ja päättyvät reilut puoli tuntia myöhemmin.
Meidän isäntä ihmettelee kuinka kauan kestää kahdelta ranskalaiselta sähkäriltä saada pistorasian kannet paikoilleen? Ovat ilmeisesti jotain osatyöläisiä.
Kahdesti oveen on koputtanut sinipukuinen mies, molemmilla kerralla eri, kyselemässä jotain gasista tai electrisitystä. Sanoin että meillä on sähkö ja toinen miehistä, jonka henki haisi pahalle pyysi päästä katsomaan. En päästänyt kummallakaan kerralla sisälle. Mainitsin tästä kyllä vuokraisännälle. No problem.
Imemme viimeisiä viikkoja tätä ihanuutta. Ilma on taas aurinkoinen ja lämpö nousee päivällä +15c:een. Illalla yritin katsoa Tanssii tähtien kanssa netistä. Tähän asti se on näkynyt täällä, mutta ei enää.
Se siitäkin palvelusta. Ehkä kestän tämän.
Viikonloppuna innostuin paistamaan Crepes Suzetteja eli ranskalaisia appelsiiniräiskäleitä.
Usein kun kysyn näitä jossain kuppilassa ne ovat loppu(ja vain suklaatäytettä on jäljellä). Taitavat olla suosittuja. Joten tehdään sitten itse.
Creppitaikina
2 dl vehnäjauhoja
1,5 dl vettä
3 munaa
1rkl sokeria
1,5 dl maitoa
50g voita (laitoin vähän vähemmän)
voita paistamiseen
(sitruunaa)
täyte
75g voita (laitoin paljon vähemmän)
1dl tomusokeria (hunajakin käy)
1 appelsiinin mehu ja raastettu kuori
konjakkia liekittämiseen
Eli paistetaan normisti lettuja. Sen jälkeen tehdään appelsiinivoi: voita pannulle ja kun se on sulanut niin sokeri ja appelsiinin mehu ja raaste sekaan. Meillä ei ollut tomusokeria eikä kaikkea viitsi ostaa niin jätin kokonaan pois ja lisäsin syödessä vähän hunajaa.
Levitetään voita lettujen päälle ja taitellaan ne neljään osaan. Laitetaan taitetut letut pannulle loppuun voihin lämpiämään ja käännellään heitä.
Tässä vaiheessa kuuluisi lisätä konjakki esim. Marnier ja lopuksi liekittää koko komeus. En alkanut tällä kertaa tulella leikkimään.
Jonkun legendan mukaan nimi Suzettes crepes syntyi aikoinaan siitä, kun samanniminen tarjoilija sytytti crepit vahingossa tuleen tarjoillessaan niitä korkea-arvoiselle vieraalle.
Joten kokeilkaa tätä omassa kotona.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti
Kiitos kommentistasi!